Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Saŋkaare: Yumma Dokteer Iisaa Jallo faatike to Burkina

Banndiraaɓe tedduɓe,
Suudu Baaba,
Siɓɓe e yiɗɓe,
En heɓii sunaare mawnde ! En dañii faatunnde (saŋkaare) to lesdi Burkina e ɗee balɗe yawtuɗe. Ko ɗum woni faatagol neeniraaɓe men, mawniraaɓe men ka musidal pulaaku e lesdi Burkina.

Ɓiro en faatike e Alatti (Dewo) on ñannde 25 Uksatu 2013 e hoɗo no wi’ee (Barkoundouba), ɓe wattinaa ɗon e tenen on bimbi. Tawaa e ngol wattingol ; mokobaaɓe e yaakoraaɓe seeninooɓe ɓen ka bensondiral, e yeesooɓe ɓen Tabital pulaagu winndere…

Kañum Dokteer Iisaa Jallo faatoraaɗo on, geɗaljo faatiiɓe ɓen, ko feddeejo yiilirde (Bureau) Tabital pulaagu winndere, ko kaŋko woni halfinaaɗo kippugol koo ko wi’etee (gestion des conflits), ko kaŋko kadi woni ko yuɓɓi ngal kawral winndereyaŋkewal waɗungol Wagadugu hikka ; fii jonnondiral pehe no ñiiɓinira ɓuttu e deeƴere nder dunngal Afrik ngal.

Dokteer Iisaa Jallo ko ganndo ɗemnɗiyaŋkeejo, humpitiiɗo fii ɗemnɗe Afrik ɗen, yaakoraaɗo e ɗemngal fulfulde ngal, meeter lekkoljo ka duɗe mawɗe Wagadugu, hooreejo kawtital ɓamtaare pulaaku…

Ko yumma (biro, neene) oo ɗoo woni ko faatii (saŋkii) yo musiɓɓe tedduɓe !
Haray non, ɓeynguure nden Misiide Ɓamtaare e kongol hooreejo on Muhamma’Tafsiir SALAMBANDE torike on e innde jaŋgooɓe Misiide ɓen, e kala haali-pulaajo… muññagol faatunnde nden, muññora fii Alla.

Yo Alla ittu ka mari ɗon O yaafooɓe, O yaafoda ɓe e yaafaaɓe. Yo Alla arsiku on muññagol yaŋkinanoo Mo. Yo Alla juutin balɗe mon, ɓeyda barki e gaŋnde mon, jamaa on nafitora on…
Aamiina ya Alla.

 

Hollital: Kala faalaaɗo hiwrondire e faatoraaɓe ɓen, hino waawi jokkondirede e maɓɓe ka toŋgoode (niimoro) ɗoo: +226 70 25 11 95/ walla le o winndanɓe ɓatakuru ka imeel ɗoo: dialloiss@gmail.com 

 

Muhamma’Tafsiir SALAMBANDE
E jurol : Jan JALLO
Yiiloowo on JAMAA.

Siɓɓe e yiɗɓe toraama yarlagol
www.misiide.com
www.misiide.net

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :