Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

 

Yoga e ñaawooje Asakal « Zakka »

Musiɓɓe tedduɓe,

Hiɗen gelii/anndi wonde hino jeyaa e ko farlaa e men, tottude Asakal/Zakka, wano Allah hilno Cerno Sammba Mombeya holliniri non ka Oogirde Malal : « Asakal farlaama e dow dimo fow.. ».

No woniri non kadi Asakal ngal ko ko tottirtee hitaande kala, wonannde on mo jawdi mun timmini Nisaabu on.

Hikka kadi, ittugol Asakal ngal hewtii, ko wano woowiri non ka lowre men Misiide, meɗen suɓanii on ɗoo kadi winndannde eggaande e deftere cernooɓe men, hinde yewta fii Asakal. Bismillah :

Ko faandaa e konngol Asakal he, woni ɓeydude e laɓɓinde.

So ko e Islaam faandaa heen ko ittude feccere Anndannde ko moftu-ɗaahitaande fof waɗe e maƴƴere nde Alquraana dotti.

Ɗum fof so renndi e junngo maa fotde hitaande timmunde, kaalis kuutorto ɗen tawa ina totnoo e fiilla « 859 » e kaŋŋe laaɓɗo…  ina waɗɗii e maa jooni nde njaltintaa Asakal fotde ½ 0/02.

O hokka oon kaalis, waasɓe e miskineeɓe huulɓe, o hokka heen danniyaŋkooɓe walla waajotooɓe, walla waɗooɓe jihaadi e laawol Allah, walla o hokka ɓeen ɓe o ɗamminii naatgol mu’en e Islaam, haa o suftinaɓe e naatgol Islam, walla ɓeen ɓe ñamaale ɓittiniɓe mbaawaa yoɓde ñamaale maɓɓe.

Ko oon ne kadi, so aɗa jogii ko yeeyetee, oon marsandiis woni ɗoon haa timmii hitaande, oon kadi a ƴeewat qiima / emmbre mun e kaalis ittaa Asakal.

Aɗa waawi naamndaade gooto e annduɓe, walla ndutto-ɗaa e defte keeroriiɗe Asakal, haa mbaawaa anndude jawdi potndi ittaneede Asakal e heen ngotiri fof ko foti ittaneede ko.

Hol ko saabii e ɗen laɓɓina  jawdi men ?

Eɗen laɓɓina ndi ngam rewde Allah, sabu ko Allah yamiri en ɗum, sabu yiɗde mo sakkotooɓe.

Haa mbaawen yettude Allah toowɗo O e jawdi ndi O jokki en ndi, O newnani en no paggori ɗen ndi.

Haa mbaawen ittude ndi, mbele mbaawen weltinde waasɓe ɓe e miskineeɓe ɓe, uddita-nen ɓittinooɓe ɓe.

Njanten e moƴƴinooɓe renndo juulɓe.

Haa mbaawen tawtoreede e ɓeen sarooɓe noddaandu Islaam e Aduna he

Eɗen ngaska jawɗeele men, mbele laɓɓi-nen koye men e ñabbuuli wordeende e yoorde juungo, e reentaare ɓurtunde.

Haa ngonen rimɓe e jawle men, tawa en ngonataa maccuɓe mayri

Ngasken haa laɓɓinen ndi, O waɗana en barki mayri.

Ngasken haa Allah yoɓa en heen moƴƴere to laakara.

Haa mbaawen heen, reende ɓeen sokluɓe men, ɓe mbaasa yannde e ngañamta maagu, e ñaaɗeende e lohre.

Haa mbaawen reende renndo men e pooɗondiral, taweɗen e firlitooɓe kala ko falotoo njeñcudi.

Aɗa waawi tottude Asakal maa to fedde heeroriinde renndinde Asakal e feccude e dow laawol sariya.

Timmii.

Egga ko e deftere: Hol no naatirtaa e lislaam?

Fulfulde e Pulaar : Ibrahiima Bah Kabaada, Ibrahiima Sek e Galo Waddu

Muulngo arano: 1433 A-H / 2012 A-D

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :