Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

 

Yewten seeɗa fii Sonna Ramatullaahi Telikoo

Fewndo Sonna Ramatullaahi Telikoo en, hari ɓe newnantaa rewɓe ɓen janngugol haa muutoo / toowa, ko juulirɗi ɗin tan ɓe janngaynoo. kono kanko Ramatullaahi Telikoo o inni / wi’i: « So laakara gooto fof lanndete feere, o janngay », ɗuum waɗi o suuɗitii o janngi haa o muutii, o himmiri kadi jimi / gimɗi, oon tuma, to Fuuta Jalon, jimi ɗin haalaynoo ko no Lislaam ñiiɓira, wano jimi Ceerno Jaawo Pellel e Ceerno Peti Leeluma, e annduɓe woɗɓe.

Nde Ramatullaahi Telikoo janngunoo haa toowi, o wii ombo / himo faalaa wallifaade jimi, seernaaɓe / cernaaɓe ɓen haawaa honno o yimirta o janngaani?! Tawi ɓe anndaa, oon tuma ko annduɓe mawɓe tan waɗannoo wano ɗiin jimi, ndeen ɓe jali mo ɓe pottini mo /dirtini mo; sabu ɓe sikkude so debbo tawaama takko maɓɓe haray diina bonii!

Ɗuum waɗi ɓe wii mo: « astafurullaay wonu toon »! kono Ramatullaahi Telikoo jokki haa winndi jimol: « Majjaaɗo Alla gaynaali« ! O jonni mawɓe ɓen, tawi eɓe waɗi batu / tummbondiral, ɓe haawaa ɓe lamndii: « ko aan winndi ɗum? » O jaabii: « hii hin, ko miin », ndeen woni ko ɓe (n)jaɓani mo, o waɗti winndude omo tawee batuuji maɓɓe. O woniri noon haa ñande goo o winndi jimol o wi’i: « mbo teddinaani sonnaajo (debbo) o naatay yiite”! nde ɓe yii ɗum ɓe mettini heen, ɓe wi’i ko ɗum tigi wonndoo min yiɗaa, ndeen ɓe raɗii mo ɓe hulɓini mo, ɓe hawki (werlii) ɗereeji makko ɗin, ɓe wili mo, ɓe wi’i ko feetuɗo (kaangaaɗo – jinnaaɗo) kono ɓaawo ɗuum o yiitaa.

Feññini yiiti fii Ramatullaahi Telikoo ko Alfaa  Ibrahiima Soh (Alla yurme mbo yaafoo) nde o winndi e ɗemngal faranse « la femme la vache la foi » (Debbo e Nagge e Fiɓnde), o henndorii (heɓiri) ɗereeji Ramatullaahi Telikoo ko to IFAN (l’institut fondamental de l’Afrique Noir) to Dakar, o waɗi ɗi e deftere makko, oon tuma yimɓe ɓee anndi fii oo sonnaajo tedduɗo.

Kanko Ramatullaahi Telikoo o winnduno no dewgal sellirta, ko honno debbo haani darorde haa dewgal mum sella hisa, anndi ɗuum na feewndii jooni, sukaaɓe rewɓe hannde na haani ne’ireede diine e pine men ɗe, sabu so debbo ne’aama leñol ngol fow ne’otoo feewa.

Manndinen wonde e hitaande 1979 nden, winndanɗe makko ɗen tawano e faggo ballafuyee pinal ngo lagine weeɓitunoo ka koolol winndereyŋke ɗiɗaɓol (Festival Mondial Noir et Africain des Arts et de la Culture « FESTAC ’77 »), yuɓɓanoogol Lagos e Kaduna, hakkunde 15 Siilo (Sanwiye) e 12 Colite (Fabraa’iru) 1977.

 

Janngee ɗoo Taariika Sonna Ramatullaahi Telikoo e kuɗol: Agibu Soh

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :