Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Yewten seeɗa fii Sonna Ramatullaahi Telikoo

Fewndo Sonna Ramatullaahi Telikoo en, hari ɓe newnantaa rewɓe ɓen janngugol haa muutoo / toowa, ko juulirɗi ɗin tan ɓe janngaynoo. kono kanko Ramatullaahi Telikoo o inni / wi’i: « So laakara gooto fof lanndete feere, o janngay », ɗuum waɗi o suuɗitii o janngi haa o muutii, o himmiri kadi jimi / gimɗi, oon tuma, to Fuuta Jalon, jimi ɗin haalaynoo ko no Lislaam ñiiɓira, wano jimi Ceerno Jaawo Pellel e Ceerno Peti Leeluma, e annduɓe woɗɓe.

Nde Ramatullaahi Telikoo janngunoo haa toowi, o wii ombo / himo faalaa wallifaade jimi, seernaaɓe / cernaaɓe ɓen haawaa honno o yimirta o janngaani?! Tawi ɓe anndaa, oon tuma ko annduɓe mawɓe tan waɗannoo wano ɗiin jimi, ndeen ɓe jali mo ɓe pottini mo /dirtini mo; sabu ɓe sikkude so debbo tawaama takko maɓɓe haray diina bonii!

Ɗuum waɗi ɓe wii mo: « astafurullaay wonu toon »! kono Ramatullaahi Telikoo jokki haa winndi jimol: « Majjaaɗo Alla gaynaali« ! O jonni mawɓe ɓen, tawi eɓe waɗi batu / tummbondiral, ɓe haawaa ɓe lamndii: « ko aan winndi ɗum? » O jaabii: « hii hin, ko miin », ndeen woni ko ɓe (n)jaɓani mo, o waɗti winndude omo tawee batuuji maɓɓe. O woniri noon haa ñande goo o winndi jimol o wi’i: « mbo teddinaani sonnaajo (debbo) o naatay yiite”! nde ɓe yii ɗum ɓe mettini heen, ɓe wi’i ko ɗum tigi wonndoo min yiɗaa, ndeen ɓe raɗii mo ɓe hulɓini mo, ɓe hawki (werlii) ɗereeji makko ɗin, ɓe wili mo, ɓe wi’i ko feetuɗo (kaangaaɗo – jinnaaɗo) kono ɓaawo ɗuum o yiitaa.

Feññini yiiti fii Ramatullaahi Telikoo ko Alfaa  Ibrahiima Soh (Alla yurme mbo yaafoo) nde o winndi e ɗemngal faranse « la femme la vache la foi » (Debbo e Nagge e Fiɓnde), o henndorii (heɓiri) ɗereeji Ramatullaahi Telikoo ko to IFAN (l’institut fondamental de l’Afrique Noir) to Dakar [1], o waɗi ɗi e deftere makko, oon tuma yimɓe ɓee anndi fii oo sonnaajo tedduɗo.

Kanko Ramatullaahi Telikoo o winnduno no dewgal sellirta, ko honno debbo haani darorde haa dewgal mum sella hisa, anndi ɗuum na feewndii jooni, sukaaɓe rewɓe hannde na haani ne’ireede diine e pine men ɗe, sabu so debbo ne’aama leñol ngol fow ne’otoo feewa.

([1] ) ngam anndin’de, min waɗdiino yeewtere e gardiiɗo IFAN, Prof. Hamady Bocoum, maa ndeen yeewtere yaltu e ko arata so Geno jaɓii.

Janngee ɗoo Taariika Sonna Ramatullaahi Telikoo e kuɗol: Agibu Soh

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :