Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

 

Pinal: Yewten seeɗa fii Puuto

Aduna on e yaajude, pine ɗen e ɗuuɗude, kufune puuto ko fuuta Jaloo hertori. Hindu wi’ee puuto walla puutooru. Porto keesi nde naatunoo fuuta Jaloo, o sifino fii finaa-tawaaji fulɓe heewuɗi, kono fii puuto on; o yewtaano ko yoni molon. Ko o yonndinori ko wiide puuto ko « bonnet multicolore », e maanaa : Kufune mo kulerji ɗuuɗuɗi.


Mo lamndike ma a pullo, hol ko woni puuto? A jaaboto mo tan wi’aa:  « Puuto ko kufunee finaa-tawaa fulɓe fuuta Jaloo, saakitiiɓe nder Gine, Gine Bisaaw, Saralon, Liberiyaa…”.

Lasli mun, e gunndooji ko soomii e mun (puuto), mi anndaa ko ɗuuɗi! Si wanaa tun miɗo anndi wonde puuto wanaa puuto (Moose). Mi faala wi’ude puuto ganndo wa’aa puuto njulaajo, ko wano non puuto lamɗo kadi hino serti e ɗiya puutooji. Gooto kala e puutooru mun.

Ɓaawo ɗoo nun, si mo puutooru yaltitii ka woɗɗi, nde mo hewta ka hoggo o hunoo laawol; haray yimɓe hoggo ngon anndi ko hombo woni koɗo on (lamɗo, walla njulaajo, maa ɗum ganndo).

Annduɓe wi’ii lam wonde ko ganndiɗuɓe e karanndeeɓe en woni ko jippinirta puutooru ndun yeeso. Njulaaɓe ɓen ɓamtira ndu cenɗe ɗen fow. Yimɓe laamu ɓen kan; ɓe jippiniray cenɗe ɗen fow. Wano non-wano non.

E nder wiƴƴito (ɗaɓɓito) am ngon, lamndora humpitiiɓe fii pine fulɓe, ngam heɓa ko sendoda e banndiraaɓe ka jowlol enternet, mi hawraali e ko huuɓiti fii nduu puutooru telemma ka ganndal, mi heɓaali kadi humpitiiɗo yewtoowo lam ko yoni molon.

Si wanaa tun, mi humpitiki fii aaden men gooto hino wi’ee karamoko (porfoser) Sulaymaana Bah, musiɗɓe men ɓe Dalabaa. E maaku Ceerno S. Bah mo webfuuta; ɓen « duumino duuɓi tefugol annda fii iwdi e gundooji puuto e nder Fuuta-Jalon ». E maaku maɓɓe fahin, hari Karamoko Sulaymaana Bah muutike e fii winndugol Deftere « sifiinde fii puuto », ɗum non ko hitaande 2004 ɓe « sakkitii yewtidude » ka saare mawnde konaakiri.

Si ɗum tabitii, haray ko ɓee ɗoo taho woni ko men anndi fii mun e ligganiiɓe wiƴƴitii ɗaɓɓiti fii puuto e nder fuuta Jaloo ! Hawnaaki non hara woɓɓe kadi hino ton ɓe fii mun majjaa. Miɗo anndi tun, ɗuuɗuɓe hino winndi mari, walla le maandii mari yeru ko anndi kon. Kono ganndal ko yaltinaangal feññinaa ngal yewtetee fii mun. Ko ɗum waɗi si ɗen yaakitora golle Porfoser Sulaymaana Bah ɗen, hay si tawii non en humpitaaki no ɗe waɗi, en anndaa si golle ɗen muulano yaltinaa e kaydi.

Fow e mun, ndee winndannde ɗoo, ko ngam memminnde fii nguu ngalu men alɗungu, puuto e gunndooji mun, ŋari mun e cuɗaari mun. Yewta hen ko anndi kon, haa ko ɓuri ɗum heɓora humpitiiɓe.

Mi anndinay on tun, puuto on hino ɗuytaade seeɗa seeɗa! Ko ɗum saɗtini coggu ngun, waɗi haa sinuwaa kadi waɗti ñeñude moƴƴina puuto naɓa yeeya leyɗe njanane! Si a lamdike ño’ooɓe puuto ɓen, ɓe jaaboto ma: “Golle mun ɗen hoyaa, ko ñallugol turaade yuɓɓindra gaaraaji, neeɓa jooɗanaade kufune gooto, hara coggu makko ngun wanaa ko sottinta haaju”! Sabu mun on, ko anngal didugol nokkuuji ka puuto tun ño’etee, sukaaɓe ekkitee, golle ɗen softinee fii mun. Kono woɓɓe no suɓii soodude puuto sinuwaa on e dii ko men kon! Sabu coggu ngun hino seedi.

Min miɗo anndi sukaaɓe buy tertiiɓe ñowngo puuto sabu anngal feere e ballal no ligge ɗen ɓamtiree. Ndeke non si en etaaki heɓɓitaade fii ɗum ka lawɗi, ño’ooɓe puuto ɓen saɗoyay e duuɓi arooji!

 

Tafsir BALDE

Mo Misiide Network

2 Responses to Pinal: Yewten seeɗa fii Puuto

  1. Alfa Mamadu Leluma dit :

    Emba on wakilike, modi Tafsiru – on weltanama fotta na seeda!

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :