Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Waɗde gaaci men ɗin ka jaaynirɗe fulɓe : miijooji mawɓe men

Janngooɓe Misiide tedduɓe, e balɗe yawtude, wano woowiri non ka dinngiral « Jamaa média » nde Tabital Pulaaku Winnddere, Ceerno men Ceerno Tijjaani Mbaalo rokkuno kadi miijo labaangu ka wallata e ɓamtal pulaaku ngal, ɗum woni wasyagol jaayndiyankooɓe « Fulɓe haalooɓe he kaalire njiitam maa haalirde nanɗe » nde ɓe waɗtora gaaci fulɓe ɗin hakkunde jeewte maɓɓe, ɓe maaki :

« Ina haani nde jaayndiyankooɓe men Fulɓe, haalooɓe he kaalire njiitam maa haalirde nanɗe, nde njilliindirta gaaci « Music » Fulɓe, ɗi ɓe mbaɗta he hakkunde jeewte maɓɓe, ɗe ɓe kuccitinta he kuuɓndi ɓiɗɓe Fulɓe he winndere ndee, ngam ɗuum wallat en no feewi he juljultoondiral ngaddinaaji men, kadi ina hebbina heɗotooɓe e noddooɓe, ngam hannde yonta mbo ngonɗen oo karalle ina taaɓii no feewi, ngam eɗen mbaawi heɓde gaaci Fulɓe he yeyre maa lowre « cite) ganndal yuutuub « youtube ».

Sakiraaɓe tedduɓe, enen njetta jaayndiyankooɓe Fulɓe, dariiɓe jemma e ñalooma he anndinde en jolooji renndo men e ɗi kuuɓndi winndere ».

Nde ngoo miijo saakitanoo e dinngiral ngal, mokobaaɓe men goo ɓeydituno yewtere labaande e miijo ngon, ɓen kadi holliri nii :

« Jam weeti Ceerno Tijjaane Mbaalo e kala pullo e kaalooɗo pulaar he aduna hee, Miijooji maa ɗii ko gootiɗinooɗi fulɓe winndere, etee ɗi kaɗataa udditaare he yimɓe aduna ɓee;
Gaaci ɗii (ɓoggi ) kala ɗi tawaa he mawningol naalankooɓe men; naalankooɓe ɓe ngannduɗaa ngaddii geɗal mu’en he renndo fulɓe, heddoo ko enen kala mbaɗten koo.

Kono sakkiraaɓe am mino teskii wonde jaayndiyankooɓe heewɓe fulɓe ɗi jokkoondiri e kaalire njiitam (teleeji) maa kaalire nanɗe (rajooji) kono woɗɓe e maɓɓe coftanaani (ngaamtiraani) okkirde kabaruuji he ɗemngal pulaar sabu waasde janngude/huɓindaade walla bom ɗigginde ɗemngal pulaar; etee ɓe ngokkirat kabaruuji he ɗemɗe goɗɗe.

Ceerno Tijjaane Mbaalo fulɓe mbiyoo ko haala addata haala, ko ayiiba wuurtata coodgu
Mino weltanii fuutankooɓe jaayndiyankooɓe rajo senegaal kañ e won e kaalire renndo (radios communautaires) sabu golle maɓɓe maantiniiɗe; mi yejjittaa ɗowooɓe jeewte e kala sahaa he ɗiin rajooji he ɗemmngal pulaar ».

 

One Response to Waɗde gaaci men ɗin ka jaaynirɗe fulɓe : miijooji mawɓe men

  1. […] ngam eɗen mbaawi heɓde gaaci Fulɓe he yeyre maa lowre « cite) ganndal yuutuub « youtube » (Janngiree ɗoo). Hiɗen yelii nden ngon eeraango battinta e renndo […]

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :