Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Suumayee: Lewru koorka

Lewru Koorka, ko Nayaɓuru Salndu e calɗi jowi (5) lislaam. ko Farilla Mbo Alla Farlini e denndaangal Juulɓe selluɓe haɗtanɓe, ko e hitaande ɗimmere e fergo Nelaaɗo Alla Muhammadu Sallal’Laahu Aliy-Hi wa Sallam. Ummaade Makka feewde (faadee) Madiina».

Lewru Koorka 
Ko Farilla Mbo Joomiraaɗo Farlini e denndaangal Juulɓe, ko daliilu mbo Alla Toŋngi e Qur’aan annduɓe luuraani ko e simoore goo’o ɓiire e deftere Alla nde Jilɓaani humpitiiɓe ne nganndi ɗiin Aayeeji hakkillaaji gooŋɗinmɓe njeddaani lewru koorka nde Nan /mi ɓural ma.

Mi seeraani e maa heblanaade nde paam-mi aɗa jogori arde… Yoga e Jikkuuji am mooftumi ngam yiɗdema jaɓɓaade nde Alaa ko heddi aɗa tijja miijooji ma kaɗtimi ɗaanaade ngam yiɗde yiyde Oo’ koɗo Tedduɗo jogorɗo Arde Koorka.

Caggal futuroo feewde geeƴe, ndariimi ngon’mi e sooynaade oo koɗo Tedduɗo Jogorɗo yettaade nde njiimi ndee ma annoore nanndimi e Jumo Kaŋ-ŋe ɗelñoowo mbo aldaa e faayre Coomɗo peewal kam e yurmeende :

Mbiimi marha baa Bismilla maaɗa koɗo Tedduɗo Ceniiɗo, ɗoo e aamen awonii jaɓɓaaɗo *leeso e yeeso bertanooɗo kodde e kosam Bismoraaɗo.

 

Kuɗol: Hoodere Pinal Bah

Senegaal

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :