Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Si iidi ndin hawrii e Jumaare, hol no gerdetee?

Kuuɗol: Tafsir BALDE

Banndiraaɓe tedduɓe,

xIMG_0284_thumbÑalaande iidi ko huunde mawnde ka diina lislaamu, nden ñaande no rennda hakkunde dewe sertuɗe (Julde, janntoore, kirse, kabbiraaɗi ekn), hinde mofta kadi  naamuuji e finaa-tawaaji gila e koltu haa e ñamdu e noone kala e wel-welo.

Juldeeje shar’inaaɗe ɗen non ka lislaamu ko ɗe 3 :

Ko juldeeje njane ɗen ɗiɗi e nder hitaande nden (Suumayee e Donnkin), wonndude e juldeere nden ka timmoode yontere ; ɗum woni juma on.

E saa’iiji goo non, julde donnkin nden hino hawra e ñalaande Juma, ko ɗum woni juldeeje ɗiɗi renndii, aranere nden ko bimmbi juulirtee, ɗimmere nden juuliree ka ɓamtal naange (juma on), wootere bee e ɗee ɗiɗi ko kutuba e darɗe ɗiɗi juulirtee.

Si tawii non juldeere nden hawrii e jumaare, hino sellana tawaaɗo iidi ndin on nde o juulata juma walla fanaa on ka suudu, gonnɗii tabitii ko eggaa e nulaaɗo on (Yo Alla juulu e makko o hisna mo) ka ɓe maaki : «Renndii e ñalaande mon nde’e juldeeje ɗiɗi : kala tawaaɗo iidi ndin haray juma on fawaaki mo ».

Ɗum holli en wonnde iidi ndin yonanii tawaaɗo ndi on si tawii ndi renndidii e jumaare nden ; ɗum kadi non hollaali dey wonnde fanaa on kan juuletaake !

Wassalaamu.

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :