Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

 

Seeɗa e ngurndan Seeku Usmaan ɓii Foodiyo

ko kaŋko woni: Seeku Usmaan ɓii Muhammadu ɓii Foodiyo ɓii Usmaan Saalih ɓii Haaruuna ɓii Muhammad Guurɗo ɓii NJobbo ɓii Muamadu Ɓii Sammo ɓii Ayyuuba ɓii Maasiraan ɓii Baaba ɓii Muusaa Jokolle.

Oon perɗunooɗo (ferdunooɗo) e yimɓe mun to Fuuta Tooro (Senegaal) tinndi (faandii) hajju haa ɓe (ng)ari e leydi Niijeeriya ɓe neeɓti ɗoon seeɗa ɓe peccii pecce ɗiɗi goɗɗe :

Feccere arwaniire ndee lutti e leydi Hawsaŋkooɓe to nano Niijeeriya ɓe njillondiri e Hawsaŋkooɓe ɓe njooɗi, gondal maɓɓe weli, woniri noon haa e nder feccere ɗiɗaɓere e yirde 18 ɓere jibineede Iisa Seeku Usmaan Dañaa (jibinaa) e wuro na wiyee ƊEGEL to nano Niijeeriya.

ko hedde hitaande 1169 Fergo Nulaaɗo Seeku Usmaan jibinaa, ina hawra e hitaande 1754 Jibineede Iisa.

Feccere ɗiɗaɓere nde neh kadi jokki yahde haa naatoy leydi Suudaan e gure « daarfuur, Sinnaar » e piilol mumen, nden feccere kadi ko toon nde luttoyi nde jooɗi, ko heewi e maɓɓe hannde ngontii Aarabeeɓe to ɗemngal, Fulɓe to nguru (iwdi) annditiddeɓe wonaa ko saɗi no feewi…

Dañeego Seeku Usmaan

Winndooɓe kawraani e hitaande o dañaa, kono keewal maɓɓe yahri ko hedde hitaande 1169 Fergo Nulaaɗo, ina hawra e hitaande 1754 Jibineede Iisa.

Saarooɓe makko ko yimɓe juulɓe moƴƴuɓe anndiraaɓe yiɗde Lislaam ; ko ɗuum kadi ɓe ne’irimo ɓe njaŋnginimo Qur’aana gila ko o suka pamaro (kecco) ɓe njaŋnginimo yoga e defte diina daɓɓe kakindiiɗe.

Nde tawno Baaba makko Muhammadu Foodiyo e Neene makko Hawaa e Maama makko debbo Ruxayyatu fof ko jaŋnguɓe sanne, ko kamɓe ngoni njaŋngirde makko arwaniire…

Caggal (ɓaawo) ndemo timmini Alqur’aana tawi o mawni o woni jokolle (sagata) kiram yiɗde jaŋde naatimo nde tawnoo ko ɗuum o aamira (eltiraa), o tawi jooni ko maa o ɓeydoya jaŋde makko e juuɗe Moodibaaɓe mawɓe naneteeɓe inɗe mumen e oon jamaanu ɓeen, ko ɗoon o ummani Ceerno Tokora Makko Usmaan Banndoor jeyaaɗo kebbe, o jaŋngi e mun ko juuti, o yawti to Ceerno Abdurahmaani Hamda’o o woniri noon haa yanoyi (yahanoyi/fewri/sutanii) Ceerno Jibriil Umar ɓurɗo lollude e oon yonta, o jaŋngi e mun ko juuti haa nde mo yiɗnoo ruttaade makka, Seek yiɗi rewdemo ɓe njahda makka kono o jaɓaani sabu oon duŋanaani yimɓe mun wonde na yaha makka, ko ɗoon o ummani waynowaade yimɓe makko ɗo o artata tawi Ceerno Jibriil yahi accii-mo, o heɓaani yahde makka.

Baaba makko ko Muhammadu Foodiyo, Neene makko ko Hawaa, Maama makko debbo on ko Ruxayyatu.

Ko ɗoo keewal (heewuɓe) e winndooɓe sikki wonde Seeku Usmaan yehi hajji haa ɓe mbii : « Ko toon o jokkondiri e yimɓe Muhammadu Abdul Wahhaabu, tawi ɓeen ko ndeen immani toon jihaadi ».

Seeku Usmaan tiŋtoduno e wahhabiya’en makka ?

Ko heewi e winndooɓe Taariika Lislaam ko nannde e Ahmadu Shalabi e Hasan Ibraahim Hasan ɓe mbii wonde Seek yehi makka yiidi ton e wahhaabiyaŋkooɓe.. kono Dr. Sheyhu Ahmadu Sa’iidu Galaadanci wii : « Seeku yahaani makka sakko jokkondira toon e wahhabiya ».

Seeku Usmaan yahataa(no).. « e laamɓe yonta makko » o gollondirtaa e maɓɓe o eelataaɓe (ɗaɓɓirtaaɓe) hay huunde.

Min kadi (wallifiiɗo on) e ndee feere ɓurmi naayanaade, sabu nde Seeku Usmaan (w)artuno tawi mobbo mun yahi accii ɗum, o acciti walla o heɓaali mo o yahdi makka hitaande  ndeen, caggal ɗuum kadi nanaaka yahugol walla etagol makko goɗngol ngam yahde makka.

Jaŋngingol Seeku Usmaan :

Caggal nde mo waasi yahde makka.. o jokki e yiilndeeji makko hakkunde gure.. (fii) jaŋnginde e waajaade e hollude no Alla rewirte e yamirde moƴƴere e haɗde faŋkarde (bone) e haɗde yimɓe e jokkude tobbi e laɓɓi e kala ko ina luutndo diina Lislaam e Sunna Nulaaɗo, haa nde keewal yimɓe anndimo njaɓanimo ɗowtani (ɗoftii) koŋngol makko, ɓeydanimo hoolaade hoore makko e diina makko haa (w)arti o hulataa hay gooto e laamɓe yonta (fewndo) makko.

Seeku Usmaan e Laamɓe ɓen :

« Seeku Usmaan » yahataa(no).. « e laamɓe yonta makko » o gollondirtaa e maɓɓe o eelataaɓe (ɗaɓɓirtaaɓe) hay huunde, ko ɗoo.. o tawi feere (w)alaa ko maa o yaha haa e laamɓe ɓe e ko’e mumen o noddaɓe faade e Lislaam, sabu e jiiɗe (miijo).. makko ɓe njalti Lislaam walla ɓe nangiraaka no Alla e Nulaaɗo Mun njamiri yo ka naŋngire noon…

O fuɗɗoi fuh, ko laamiiɗo wuro Goober biyeteeɗo Baawa ngam noddude ɗum e Lislaam, o laɓɓinani ɗum nuyle (doosɗe/tugaale) lislaam celluɗe ɗeen o yamiri Baaba yo ar tokka Alla e Sunna Nulaaɗo Mun (mo jam e kisal ngoni dow mun) yoo won aadilɗo (nuunɗo) hakkunde laamaaɓe makko o acca tooñde e jaɓtude jawɗeele janane…

Yeddinaaki wonde Seeku Usmaan tuugnoke e musiɓɓe mun caggal nde laamiiɓe hawsa ndoondi konuuji mumen pa’i e juulɓe o tawi feere alaa ko maa o tuugno e musidal makko ngal tawo

O wa’i hono o jaɓi noddaandu Seeku Usmaan nih, kono nde o yahnoo o miijitoyi o ndaari o tawi ndu noddaandu ndu Seeku noddata ndu, ko noddaandu kulɓiniindu sanne, sabu ndu accataa laamu makko ngu deeƴa, hono non kadi so o accii tooñde hono no Seeku yamirimo nih ko honno wurdataa?…

Ko ɗoo o hulti o fuɗɗi ndaarde feere no o warda Seeku o dartina noddaandu mun noddata nduu, o riiwa jaɓnoocendu ɓe fof o yaltinaɓe leydi makko. Kono tan o yottinaani muuyaande makko haa Alla aranimo ittimo gila (ado) mo ittaani Seeku…

Yeddinaaki wonde Seeku Usmaan tuugnoke e musiɓɓe mun caggal nde laamiiɓe hawsa ndoondi konuuji mumen pa’i e juulɓe o tawi feere alaa ko maa o tuugno e musidal makko ngal tawo.. hade makko dañde woɓɓe sabu so wanaa noon o waɗnoo o waawataano noddude jihaadi.

Kuɗol: Diko Hamdu Amadu

E wallifaande makko: Juɓɓannde e daartol fulɓe baŋŋe diina

1988.

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :