Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

 

« Poisson d’avril » hewtitii kadi !

Banndiraaɓe tedduɓe, Hikka kadi dabbanii woowuɓe ɓen e nduu lewru seɗto (Avril), no humpitor-ɗon non e hitaande kala si nduu lewru naatii, yimɓe goo hino jikkinori saakitugol sama soobeeji hakkunde jamaa on, ɓe hebbinora penaale e ɗayne ko ɓe maƴinira yimɓe, ɓe wi’a ɗum ka Faransiire : « Poisson d’avril » !

Poisson d’avril non ko aada ko e yimɓe leydi Faransi, o sincaa ko hitaande 1564 ngam ñiimnugol fija jala hakkunde jamaa maɓɓe on, hara ko saakitugol penaale njane e tokoose hakkunde yimɓe e nder lewru seeɗto (ibiriilu) ndun.

Yoga e fitinaaji waɗayɗi e lewru seeɗto:

Maasiibooji yowondirɗi ɗin e oo aada limotaako, heewii hollitiraaɓe faatunnde musiɗɗo mum samakala, o yani ɗon o faɗɗaa! Rewɓe goo humpitee jaforeede moodi mun’en, ɓe seertira sabu ɗum, tawa non ko fenaande…

Ko wano nii, masiibooji ɗin lannataa, tawa non ɗum fof ko e hoore mehre tuugii.

Jamaa juulɓe!

Oo aada ko Alyahuuda e Annasaara woni ko sinci mo, ko kamɓe kadi woni ko lolliri mo, kono hannde hannde, aada on hino saakitii hakkunde julɓe heewuɓe, tawde non julɗo on hino haɗaa e fenaande, foti non ko soobee walla samakala. Ko (julɗo) yamiraa, ko wowlugol goonga si wanaa ɗum on deƴƴa.

Alla daali : « Hey mon onon gomɗinɓe! hulee Alla, laato-don e goonguɓe ɓen ». At-tawba : 119.

Ko wano non kadi Nulaaɗo Muhammad (S.A.W) maakiri e yeewtere maɓɓe:  “Maande naafiqi ko tati: si o wowlii o fena, si o aadike o lunndoo, e si o hoolaama o janfoo ». Fillike mo Buxaari.

E nder oo hadiise, Nulaaɗo Alla on (S.A.W) siforii fenoowo e yeewtere mum nden, wonde ko o naafiqiijo -yo Alla danndu en- tawde non Allaahu Toowuɗo On kammbanii en, wonde himo marani ɓe lepte muusuɗe !

Musiɓɓe juulɓe tedduɓe!

Koo ko wi’etee « Poisson d’Avril » wonaa fii men, yaadaa e diina men lislaamu kan, sabu juulɗo anndiraaka hulɓingol musiɗɗo mum, maa maƴingol mo foti non ko e soobee maaɗum samakala.

Awa oo aadaa non, ko e ɗii ɗoo piiji woni ko o mahii; ko hulɓingol yimɓe, maƴinira woɓɓe fijindaaruuji ɗi diina lislaamu haɗi.

En torondirii reentagol e oo aada bonɗo, ɗum fof ko ayɓe lislaamu woni fewjude fii no ɓe majjinira en, rento-ɗen e hulɓingol wondiiɓe men, maaɗun maƴingol ɓe…. »Poisson d’Avril » wonaa fii men, yaadaa e men kadi.

En torondirii reenagol!

 

Wassalaamu.

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :