Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

 

Category Archives: Tawhiid

Kaɓɓe Tawhiid (1)

 Uuzagol
Bismillaahi rahmaani rahiimi
En barkinorii Inde Allaahu Jom Moƴƴhere Huuɓunde Jom Moƴƴhere Heeriinde
Allaahuma salli alaa saiidinaa Muhammadin
Yaa An Allah Juulu e oo koohoojo ame’en Muhammadu
Wa Aalihi
E ɓeynguure makko
Wa Sahabihii
E Wondiiɓe makko
Wa sallim
Hisnaa mo hisnude.

Daartol (Taariixa) Watikaan (Vatican)

vatice8

Watikaan ko leyngal he laamorgo ngenndi Itali; Room (Rome). Yimɓe hoɗɓe he maggal ko 832 (2011) neɗɗo. Njaajeendi maggal ko 44 ha. Ngal sosaa ko ñande 11/02/1929.
Dawrugol leygal Watikaan, fuɗɗii ko he hemre sappo e jowaɓiire « IVe siecle » hay so tawii semmbe doole ganndo ceniiɗo mawɗo oo »Pape » ɓamtorii ko daawe juutɗe, dewɗe njuɓɓudi semmbe diine laatinɗo goodal leygal Watikaan he ndeer laamorde ngenndi Itali, ko heen ngal woni haa he hemre noogaas e go’aɓiire

Ñaawoore Lislaamu e « Poisson d’avril »!

Kuuɗol: M. Tafsir SALAMBANDE

poissonEn barkinorii inde Allaahu, Jom Moƴƴere huuɓunde, Jom Moƴƴere heeriinde.
Yo Allaahu on juulu e Koohoojo meeɗen Muhammadu, e ɓeenguure maɓɓe, e sahaabaaɓe maɓɓe, O hisna ɓe hisnude.

Musiɓɓe tedduɓe,
No gelori-ɗon non wonde e hitaande kala, si nduu lewru seeɗto (Avril) hewtii, yimɓe ɗuuɗuɓe hino jikkinora saakitude sama soobeeji hakkunde jamaa on, hebbinora penaale e ɗayne ko maƴinira woɓɓe, e ko nannditata wa mum, ɓe wi’a ɗum ka ɗemngal farayse « Poisson d’avril » !

Fulɓe e diine Lislaam

Kuuɗol: Tijjaani Mbaalo

Banndiraaɓe tedduɓe,

 

Tijjaani Mbaalo
Tijjaani Mbaalo

Fulɓe e diine Lislaam ɓooydu haa diine Lislaam wonti tawangal maɓɓe, ɓayri enen nganndi ko he yonta Uqbatu Bun Naafi’i Fulɓe wonnooɓe he fonngooji maayo Niil e doŋal powle maayo hakkundeewo naatti he diine Lislaam, ɗuum woni ko Fulɓe naatti he diine Lislaam ko to fuɗɗoode, ngam Uqbatu bun Naafi’i jibinaa ko he hitaande 622 o maayi ko he hitaande 683, ko kaŋko wonnoo mawɗo koninkooɓe sarannooɓe diine Lislaam he nano duunde Afrik, oo Uqbatu bun Naafi’i gila o maayi wonii duuɓi 1330 hikka, gila he oon yonta haa hannde, keeweendi Fulɓe ngoni ko he diine Lislaam.

%d blogueurs aiment cette page :