Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

« Papyrus Afrique » feññinii caakital (publication) defte Fulfulde

Suudu muulirndu defte ndun senegaal « Papyrus Afrique » ; humpitii janngooɓe mun tedduɓe, caakital (publication) defte nay (4) e ɗemɗe Afrik (Pulaar, Wolof, e Seereere). Ɗum non ko battane moɓtondiral hikka-wal fii faatunde (saŋkaare) Alla hilno Sheiyx Anta JOP.

E nder ɗen defte nay feññinaaɗe, ɗiɗiije ɗen ko e Fulfulde walliforaa, ko ɗen woni :

  • Norwa e Cukalel : Deftere fii fayɓe, e kuɗol Moodi Bayla Kulibali.
  • Booy Pullo : Miilol/keɓɓitol (roman) mo Moodi Abdullaay JAH e Moodi A. Kim YOOK wallifii.

En anndintinay tan wonde « Papyrus Afrique » ko suudu muulirndu defte ka ɗemɗe Afriknaaje, e faandaare ɓamtugol wallifaaku (littérature) hannde ngun Afrik.

Nduu suudu sincaa, ko hitaande 1996. Gila ɗum ɓe feññinii ko yahata defte 130 e nder ɗemɗe hirnaange Afrik ɗen.

Ko wano non kadi hiɓe saakita ɓatakal (manuel d’information) ka Fulfulde e ka Wolofuure hiɗe wi’ee : Lasli/Njëlbéen.

Nduu suudu defte yeɗano ngeenaari « Alioune Diop » fii ɓamtal caakital nder Afrik e hitaande 2002. E ngeenaari lesdi Senegaal fii ɓamtal caakital hitaande 2005.

Hino jeyaa e defte Fulfulde ɗe ɓe feññini :

  • Fulbé gila heli e yoyo: Etaare (essai) Porfoser Abuubakri Muusaa Lam.
  • Lelngo Alquraan : Firo Deftere AlQur’aanaare nden e Fulfulde. Kuɗol: Cerno Kadeer KAH.
  • Jimol Maayo : Deftere gimɗi nde Mamma Wan.
  • E ko nanndi.

Tafsir BALDE

www.misiide.net

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :