Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Ñaawoore Lislaamu e « Poisson d’avril »!

Kuuɗol: M. Tafsir SALAMBANDE

poissonEn barkinorii inde Allaahu, Jom Moƴƴere huuɓunde, Jom Moƴƴere heeriinde.
Yo Allaahu on juulu e Koohoojo meeɗen Muhammadu, e ɓeenguure maɓɓe, e sahaabaaɓe maɓɓe, O hisna ɓe hisnude.

Musiɓɓe tedduɓe,
No gelori-ɗon non wonde e hitaande kala, si nduu lewru seeɗto (Avril) hewtii, yimɓe ɗuuɗuɓe hino jikkinora saakitude sama soobeeji hakkunde jamaa on, hebbinora penaale e ɗayne ko maƴinira woɓɓe, e ko nannditata wa mum, ɓe wi’a ɗum ka ɗemngal farayse « Poisson d’avril » !

 

Hol ko woni « Poisson d’avril »: Taariixayankeeɓe goo hino wi’i wonde oo aada ko e leydi Faransi woni ko sincaa hitaande 1564. Faandaare makko nden, ko ngam ñiimnugol fija jala hakkunde jamaa on, wondude e saakitugol penaale njane e tokoose hakkunde yimɓe ɓen e nder lewru seeɗto (ibiriilu) ndun.  
Oo aada non ko Alyahuuda e Annasaara woni ko sinci mo, ko kamɓe kadi woni ko lolliri mo, kono hannde hannde, aada on hino saakitii hakkunde juulɓe heewuɓe, tawude non juulɗo on hino haɗaa e fenaande, foti non ko soobee walla samakala. Ko (juulɗo) yamiraa, ko wowlugol goonga walla deƴƴa.
Alla daali : « Hey mon onon gomɗinɓe! hulee Alla, laato-ɗon wondude e goonguɓe ɓen ». At-tawba : 119
Ko wano non kadi Nulaaɗo Muhammad (S.A.W) maakiri e yeewtere makko:  » Maande naafiqi ko tati: si o wowlii o fena, si o aadike o lunndoo, e si o hoolaama o janfoo ». Fillike mo Buxaari.
E nder oo hadiise, Nulaaɗo Alla on (S.A.W) siforii fenoowo e yeewtere mum nden, wonde ko o naafiqiijo -yo Alla danndu en- tawude non Allaahu Toowuɗo on kammbanii en, wonde himo marani ɓe lepte muusuɗe.
Musiɓɓe juulɓe! Koo ko wi’etee « Poisson d’Avril » wonaa fii men, yaadaa e diina men lislaamu kan, sabu juulɗo anndiraaka hulɓingol musiɗɗo mum, maa maƴingol mo foti non ko e soobee maaɗun samakala.
Awa oo aadaa non, ko e ɗii ɗoo piiji woni ko o mahii; ko hulɓingol yimɓe, maƴinira woɓɓe fijindaaruuji ɗi diina lislaamu haɗi.

Ko fenaande honnde dagii?
Lislaamu on hino newnani juulɗo on wallitorgol fenaande e nokkeeli tati, fii maslaha ko woni e mum kon, ɗin non ko wano fenugol fii moƴƴitingol hakkunde haɓuɓe ɗiɗo. E fenangol gorko sonna mum, maa fenangol sonnaajo moodi mum fii no hakkunde maɓɓe ɓurtira moƴƴude, tawa ko ko tuugii e giggol e yurmeende.
Ko wano ɗii sifaaji yawtuɗi ɗoo tan dagotoo wallitorgol fenaande, ko wonaa ɗii ɗoo dagantaako juulɗo on nde o fenata, foti non ko e soobee walla samakala.

Yoga e fitinaaji waɗayɗi e lewru seeɗto:
Maasiibooji yowondirɗi ɗin e oo aada limotaako, heewii hollitiraaɓe faatunnde musiɗɗo mum samakala, o yana ɗon o faɗɗee! Rewɓe goo humpitee wonde moodiɓɓe maɓɓe ɓen hino janfaade ɓe, ɓe seertira sabu ɗum, tawa non hara ko fenaande.
Ko wano nii, masiibooji ɗin lannataa, tawa non ɗum fof ko e hoore mehre tuugii.
Jamaa juulɓe! en torondirii reentagol e oo aada bonɗo, ɗum fof ko ayɓe lislaamu woni fewjude fii no ɓe majjinira en, rento-ɗen e hulɓingol wondiiɓe men, maaɗun maƴingol ɓe…. »Poisson d’Avril » wonaa fii men, yaadaa e men kadi.
 

En torondirii reenagol!

Wassalaamu.

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :