Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

 

Miijo: So ɗemngal men tabitay, ko maa ngal yuɓɓondira

Banndiraaɓe tedduɓe, Jangooɓe Misiide, Miɗen neldi en ɗoo miijooji kummaluuɓe men daraniiɓe ɓamtal pulaaku e finaa-tawaaji mun. Ɗin miijooji ko ko eggaa e dinngiral « Jamaa Tabital » ngal; hiɓe yewtaynoo fii no ɗemngal pulaar/fulfulde yuɓɓondirirta, tawa ɓiɓɓe leñol ngol fof nanondiray gelondira (faamondira). Ɗemngal ngal janngee ngal jannginee. E hino les ɗoo ko men suutani on kon e yewtere nden:

 

Alla rokkii leñol fulɓe ɗemngal guurngal, worɓe e rewɓe hakkilɓe, yoŋtaaɓe, annduɓe; rokkii ɓe kadi ñeeñal, pinal e ɗemngal guurngal, gaɗungal, juɓɓungal, cañingal, ngal yimɓe wowlooɓe ɗum fof paamondirta e mum, kanngal fof e wonde sukawal to bannge binndol. ɗemngal Alla yeɗi fulɓe ngal, O yeɗaani hono maggal hay leñol gootal.
 

Ndeen noon wadde tawde ɗum ɗoo fof ina jogaa, hol ko addaŋta yimɓe maggol dogde ngol? JAABAWOL NGOL KO: Engol hiiɗa ɓiɓɓe maggol, seyfita ɗumen, haɗa ɓe lakkitaade e wellitaade, ko aldaa e tuugnaade nii e diine Lislaam mo mbiyaten eɗen ngoongɗini oo. Sabu Lislaam nde ari, teski ɗum, tawi ko ɗum rafi renndo, woni e uddude boli naatirɗi e majjum, yaajtini boli jaltirɗi e majjum…

Aamadu tijjaan kan.

 

Ñannde fof eɗen nana goongaaji kesi e kiiɗɗɗi, miin mi aamataa mi haaɓataa wiide Ɗemngal waawataa wuurde ɓaawo ngal wonira e mbaadiiji tati:

1-ngal nanee: Naneede ɗemngal woni ngal haalee e kala nokkuuli, nder galleeji, luumooji, rajooji, teleeji …

2-ngal yi’ee: Yi’eede ɗemngal woni ngal winndee ngal jaŋngee e defte, e jaayndeeji, e alluuje laawi e nokkuuji njulaangu… tawa yiitere na yana heen.

3-ngal tinee: Tineede ngal fawii ko e ɗiɗi jawtuɗi ɗii, sabu si ngal haalaama ngal yi’aama maa ngal naat e hakkillaaji e ɓerɗe ngal fuɗa haa ngal waɗa cate leƴƴi goɗɗi paama ngal teddina ngal. Alaa fof potɗo daranaade ɗemngal si wonaa joomum en, ndeen woɗɓe tawta ɗum heen.

Heewɓe na ngullitoo wonde fulɓe ko tooñaaɓe e nokkeeli keewɗi, ɗuum na woodi, kono hoko ittata ɗum? Alaa ko waawata ittude ɗum so wonaa kamɓe tigi, sabu fulɓe mbii « rawaandu si fofaani ŋuuraani laaci mum yaɓɓee » wonaa jebbilaade (jaɓde ko waɗaa) tan, ko maa haɓtaare waɗee, haɓtaare na wonira e mbaadiiji keewɗi, ngannden wiide « mi accidii ma e Alla » ko baawaaɗo (poolaaɗo) heewi wiide noon, kono wiide « mi accanii ma sabu Alla » ko baawɗo (poolɗo) wi’ata noon.
Yo Geno Bajjo wonan en ballo pooma, on njaaraama.

M. Abdou BA. Keer/Misra

 

 

E miijam, en mbaawaa wiide eɗen ɓamta ɗemngal tawo en kaaldaani (haaldaali). Kulhule ɗe njogiɗen e waasde men faamondirde ko huunde nde fotaani. Yimɓe ɓe kaaldaani mbawaa faamondirde. Ɗemɗe gonɗe e aduna ɗe fof ene calti (Arabeere, Engeleere, Farayseere, ekn…) kono ɗum haɗaana Kebeknaajo so hawrii e Siwisnaajo ene kaalde Fareyseere. Konguɗi ne ceerta, lelngo ne seerta kono ɗum haɗaataa loowdi ndi wonde ngooti. Ɗum non kala nde mbawɗen wostondirde miijooji e ɗemgal, ɗum ko huunde sembinoore demgal ngal. Caaɗli ko ɓuri heen heewde njuppata ko e maayo, ɗum waɗi ene hasi so a rewi e caaɗngol tan ma a yaŋtu e maayo.
 

Tiɗnoɗen mbaasen hulde faamondirde, so kaaldigal alaa, paamondiral alaa. Kalden kala kongol walla lelngo ngol gooto en men faamani, yo naamndo. Ɗemgal waawaa woodde tawa caltol Fuuta Tooro yaŋtaani e ɗi Masina (won wiyooɓe Fuuta Masina), Fuuta Jaloŋ, pilfule ɗe Burkina, Ganaa, Kamerun, Niiser, Niiseria, Suda, Cad, e ko hoddi e leyɗeele ɗo pulaar haleetee.
 

Daranaade ɗemgal min firtaani salaade ɗemɗe goɗɗe sabu neɗɗo kala ɗemgal ngal waawi naftorto tan. Tubakooɓe so ngarii e men (leyɗeele Afrik) ene njanga ɗemɗe men, eɓe ngandi wonde eɓe mbaawi faamondireede tawo ɓe kaali tan ko ɗemɗe maɓɓe. Kono eɗe keɓi goonga ko won e pine, kadi gande ɓe keɓata ɗum en tan ko so ɓe ‘ɓoornii ma’ wutte ngonka men.
 

Yiɗde hoore mum wonaa añde bandum. So a wonaani goɗɗo tinataama.
Yo jam e kisal won e ɓiɓɓe Aadama.

WANE Mohamÿffffe9doune

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :