Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Fotten winnden Fulfulde

Tabital PuIaaku International e kala pelle men gollanooɓe ɗemngal Pulaar/Fulfulde na haani yaltinde tinndinoore maa yamiroo, tawa pelle ɗee fof na mbinndira ɗemngal ngal e alkule (karfrrji) inniraaɗe UNESCO wolla Laten (a, b, ɓ, d, ɗ …) sabu na woodi yoga e musidɓe men wonɓe to Amerik, eɓe etoo haɗde winndude ɗee alkule, ɓe ngaddi alkule goɗɗe ɓe inniri ɗe « Adlam » na woodi mooɓondiral ɓe mbaɗata to Newyorko,

Amerik, e ñalaaɗe 1 haa 4 duujal (mai) 2014 ngam saaktude ɗeen alkule, eɓe mbaɗa heen jawle keewɗe ngam tabintinde ngoo miijo. Kadi na woodi musidɓe etotooɓe saaktude yo ɗemngal ngal winndire e alkule Arab, na wayno enen fulɓe kam tagiraɗen tan ko luurude e saakondirde. Ɗum fof addata ko bonnere e sankitaade tinnareeji men usta doole (semmbe) men. Na haani pelle ɗee e ardiiɓe ɓee fof wooda ko mbaɗi ngam dartinde ngal luural bonnowal . Alla okku en nanondiral mbaawen heɓde semmbe e yahrude yeeso.

M. Abdou BA
Caire, Egypte
www.misiide.net

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :