Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Manoore Ceerno Abdurrahmaan Labe: Yimre I: Fii Buruure

 1. Miɗo yuɓɓa ɗooo mi sifoo tagoodi no leydi men
tagiraa. Ko neema mo Alla okki mo lannataa.

2. Si a eɓɓidii ndi e leyɗe goo a yi’ay kisan
ɓurdal njanal ŋalɗaa tawaa Gine bontataa.

3. Hino woodi leyɗe ɗe funnataa ko remaa e mun.
Di’e saaƴataa ko nguleendi tun hara ɓuuɓataa.

4. Kaakun a yi’ataa maa kuɗum, caangol alaa
jaangol alaa ko kenii e njaare ndi funnataa.

5. Taskii buruuji ka leɗɗe wiidii wayta ɗum
ko nde colli foŋti gabiiji mun tuma wiirata.

6. Ley majji on hino niɓɓi pit hiɗi foŋti ɗee
cuddaaje majji no suddi leydi ndi yortataa.

7. Ɗum ɗon no woni sabu ñolnugol ndii leydi men.
hi ndi ƴuufa ɓawla ko aawu-ɗaa woo tundataa.

8. Maa leɗɗe toowuɗe moyle feewuɗe jundi ɗen.
cappanɗe jowi sogonaaji gorko mo fanɗataa.

9. Ɗen ɗon no soppee huutoree fii darnugol.
Maa taabe, julle, marirɗe piiji, nde feccitaa.

10. No heɓoo e mun kadi leɗɗe yorɗe ko iwloree.
defiree, mo liŋtii nafaaji majje o gaynataa.

11. Ɗe rimay ɗe junnita dimɗe ñaamen huŋtiren
haajuuji men, ɗum fow ko neema mo lannataa.

12. Yoga kaaki majje o huutoray fii ñawdagol.
Fii ñaamugol fii hoofugol ko o maŋkataa.

13. Ɗee leɗɗe tambito-ɗen ɗe reenen anditen
leggal e neɗɗo ko teekidayɓe ɓe seedataa.

14. Mo no wuuri maa si no maayi leɗɗe no huutoree
fii makko, sabu pide men ko leɗɗe ɓe aafata.

15. Nafa goo ko kaŋji buruuji ɗin pooɗaŋta en
toɓo yarna yimɓe e jawle, gese e fow ɗonɗita.

16. Kaakeeli majji no sutora hamma ka weeyo dow
tun woŋta duule si henndu sogga ɗe ɓawlita.

17. Ngee naange wulna ɗe honca tun toɓo wancinoo.
Ɗum yarna en; ɗee leɗɗe yara kadi ɗonɗitataa.

18. Haawii ko surti e majje ko woŋti ndiyam
yarnii ɗe wilitini haako majje ko yaajitataa.

Tagoodi Leydi Gine

Yimre: Alla hilno Alajji Ceerno Abdurrahmaan Bah

Labe ñannde 4 Deesambur 1975
 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :