Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Mali: Tabital yaltii e deƴƴere ga e caɗeele fulɓe

Gila lebbi yawtuɗi, Tabital Pulaaku Mali yuɓɓuno dental (congré) jaayndeyankewal ngam yewtude humpita kumpitirɗe ɗen fof caɗeele ko fulɓe Mali woni feƴƴinde e jurol murtuɓe (Mnla), faandaare nden yottii e winndere nden fof, yimɓe Mali heɓi ɓangannduyee laaɓuɗo ko yowondiri e tampereeji (caɗeele) fulɓe.

E nder nden jonnde jaayndeyankoore, Tabital Pulaaku Mali rokkuno hen miijooji no hare nden e luutondiral ngal accirta hakkunde fulɓe ɓen e ayɓe maɓɓe nder lesdi Mali. Kumpitirɗe Mali ɗuuɗuɗe saakiti on kabaaru, fow sikki haaju gasii.

Ko neeɓaali koo, maayeele e lette waɗii kadi hakkunde fulɓe ɓen Mali e murtuɓe (Mnla) en, fulɓe buy lutti e mun. Ɗum waɗi sabu haa Tabital ngal Mali ton immoraade pehe jertingol hulɓina bewɓe, humpita laamuuji.

Ko ñannde 10 Maarasi woni ko kawral mawngal waɗi e ardungal Aamadu Siisee, ɓe fotti e kongol gootol, wonde ko maa ɓe daditoo ɓe daroo, ɓe yottoo kuuɗe jagguɓe murtuɓe, haa tuma nde laamu Mali ngun ƴettitani muraadu ndun pehe woo.

Balɗe ɗiɗi ɓawti mun, ñalaande 12 Maarasi on, mawɗo jaagorɗo on Mali ( premier ministre) jaɓɓino peŋngal (délégation) immorde e Tabital ngal, Umaar Tatam lii fodi hen  ñippude yiite ngen ado yottondiral nanganeede.

www.misiide.net

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :