Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

 

Maayde Foodee yurmii lam 1988-2012!

Innde makko ko Foodee Maamuudu Ba, o Jamaa Hakim (Ñeeño) sabu ko o ñeeñi kon e gannde kese ɗen! Jibinannde 1988 e nder saare Pita nden (Fuuta Jaloo), o maayi ñannde 22/09/2012. Foodee ko koozaa hoɗi e nder simbaya gaar on (Konaakiri), himo lolliri wattugol  kaɓnorɗe hiiso (Ordinateer), kala ronnkiduɗo e hiisorgel mun ngel ko haa ka makko addata. O waɗtay o jannay, o sooday o yeeyay…

Mi anndu Foodee gila 2005 e battane waɗtugol ɗee hiisorɗe, ngal ganndal weli lam fota, o Tawaa e ɓurtuɓe yiɗinngol lam ganndal ngal. Men waɗti jokkondirde bimmbi e kiikiiɗe jemma e ñalorma; haa mi anndi ko ɗuuɗi e maggal…

Kawtal ngal kadi fof yiɗi Foodee sabu jikku makko moƴƴo on, o haajaaka e kun goɗɗo, himo wakkilanii hoore makko, e kadi o aldaa e samakala ko sukaaɓe goo anndiraa kon…!

Ɓaawo duuɓi Jowi ko mi waɗi kon Marok fii Jannde, Alla newnanno lam yahugol gurte e ndee hitaande 2012, mi yiidi e Foode tawi o heɓiino nokkuure ka o golla; mi tawi himo janna ɗon waɗtora e wonndeeje.

Awa ɓaawo nde Sellu Dalen iwtunoo Amerik e Alattiire nden, kamɓe lidduyannke en (oppositions) ɓe yuɓɓi seppuru (marche); laamu ngun kadi newnani ɓe, ɗum laati e Alkamisa hikkuɗo on ɗon, Jamaa on yalti e ley ndiyam tawdeede e ndun seppuru…

Kono ɗum sakkitorii no kaaniri; tawde non koɗnaagu tiiɗungu waɗuno hakkunde fulɓe e maninnka, njulaaɓe ɓen madiina juhaa ɓe sertiri ton hoccorana nam ngala!

Weeti bimmbi mun sukaaɓe fulɓe goo waɗti sakkaade otooje ɗen ratooma fii jippinngol focca kala mo wonaa pullo…! Ɗum jokkondiri ko yahata yonntere hakkunde ɗii leƴƴi ɗiɗi, laamu ngun saakiti ratooma on fow cokko, ɓe waɗti jinndude ton jemma e ñalorma, hiɓe raɗoo fayɓe fiɗa ɓe conndi Ñamaku fellora woɓɓe…!

Ko e nder ɗum Foode ƴetti moto makko on ka sikkitee ɗon hare lannii, ɗum ko ka tummbere jemma, o fokkitiri bambeto yahanngol hiisorgel goɗɗo ko o waɗta, nde o hewtunoo bambeto, dakkali ɗin fewtini kural e makko ɓe felli mo ka hoore! O laatii furee ka gooto miijataa!

Ɓe moltini ko o joginoo kon, ɓe weddoyii furee on ka morgu donnkaa, ee ko yurmi! Wi’aa waɗaa wariree nii wa gerto kun, yalta maamadi e ben mun! Maayde makko anndaade woo hari ñallitii, taw no yumma foodee humpitoraynoo maayde geɗal maɓɓe ngal?!

Furee on juulaa e juma no UFDG eɓɓirnoo non, hara Jamaa on fow mooɓondiray fii waɗtinoygol mo kanko e suka waranooɗo on bomboli ado makko.

Juma hewtii, Jamaa on fow fottii ratooma fii waɗtingol ngol, yimɓe ɗuuɗi, haaju njano waɗi, Foodee surraa haala kan maayi ka surridaa e makko ɗon… Ee ko yurmi!!

Ko ɓuri saɗtude kon, ko nde tawde si goɗɗo wariraama sabu ɓee lidduyannkooɓe, ɗum waɗtete haala Rajoo, nanaa woɓɓe e maɓɓe no wi’ana janndiyanko en: “Hannde kadi ɓe warii hasaabe kaari sabu tumbondiral fedde nden”! A sikkay ko si goɗɗo maayii fii maɓɓe woni ɓe toowii! Ɗum no sattii; mi woondirii Alla!

A anndtataa non ko ɗum saɗti kon haa tuma mo maa waraa, ko ɗon anndataa ko ɗum saɗti kon! Sabu si goɗɗo waraama sabu ɓee, ko yo o yewtu o ñaana o hulɓirina ɗii dakkali shariya windereyanke nden, o holla mettii mo…Hara naa ƴettirgol ɗum wa si ontigi hollitay woni! Ɗum no saɗti, en tawaama e Jamaanu hulɓiniingu!

Yo Alla rewu laaɓal e kala tooñe sugu ɗee, o yurmee Foode e kala wariraaɗo nii, o fewna ɗii dakkali warooji yimɓe a sikkay kulle buruure, si o fewnataaɓe le; yo o danndu en bone maɓɓe!

Aamiina.

Kuɗol: Tafsir BALDE

Njaatigi Foodee

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :