Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Islam way, lowre aranere nden ka internet fii diina

Musiɓɓe tedduɓe,

Lowe kippuɗe fii ɓamntal diina hino ɗuuɗi ka enternet, lowre bee hino jokke golle fii no diina kan ɓanntora e ɗemnɗe ɗen fow ka winndre, haray non Misiide Multimédia hino eɓɓi anndinnde on innɗe e golle yoga e ɗen lowe kippuɗe fii ɓanntal diina e ɗemnɗe ɗen fow ka winndere, en adoray non ndee lowre wi’eteende: ISLAMWAY (Laawol islaamu):

Islamway, ko lowre (site) diina yannkoore aranere nden ka winndere, hinde tawaa e lowe ɓuruɗe hebbinireede piiji diina yannkooji ka internet immorde e ojooji e wideooji jilluɗi janngin Alqur’aana e ceernooɓe lolluɓe wonnduɓe e sukaaɓe. Ko wano non kadi hinde jogii darsuuji e konferansiiji eggaɗi e juulirɗe heewuɗe e nder winndere nden, wonndude e Anaashiid yowondirɗi e lislaamu, e Fatwaaji ɗi julɗo on hatonjinnta e ngurdan mun, qasiidaaji (poèmes) suɓaaɗi, e kawre wonndude e karamokooɓe lolluɓe.

Hino ka nder lowre ton kadi fahim geɓal hertina naangal sunnaɓe julɓe ɓen, wonndude e tannde nde ɓe hertinanaa fii jokkundiralji hakkundeeji maɓɓe ka ɓe yewta fii fiyaakeeji yowondirɗi e suddiiɓe julɓe ɓen.ka raɓɓinndngol, ndee lowre ko rutturde kala julɗo, nde tawude non nde ñawnday banngeeji heewuɗi e ngurdan men, gila e finnde (la fois) haa e eɓɓindirgol diinaaji, e Hadiiseeji Nulaaɗo men (SAW) e gannde ko yowondiri e ɗum, e qissaji Annabaaɓe kañum e sahaabaaɓe…wonndude kadi e Tafsiiru e ganndal Tajwiid e ko hinaa ɗum.

Lowre nden non hino yowondiri e ɗemnɗe (Langues) heewuɗe, wanu Faraysi e Enngele e Holanndiire e Ordoo wonndude e Aarabu.
Himɓe ɗuuɗuɓe naatiri diina lislaamu sabu ndee lowre gila nde sinncaa haa hannde.
Tiitonnde lowre nden ko: www.islamway.com

Wassalaamu

Misiide Ɓamtaare

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :