Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

 

Ko goɗɗo woni goɗɗum, wanaa goɗɗum woni goɗɗo

A yahay ko woɓɓe, ɓen inneteeɓe fus ɓe maraa
ɓe werne e cuurun huɗo, ɓe weƴƴitane gurun be’e,
ɓe ndaɗɗane ɓe teddina maa.
Si ɓe maritoraano ɓe ñawloyoo gerto kun ɓe defana maa.
Ɓe sagginane ataaya hun ɓe ñallanama.
Yi’aa giggol ka gite maɓɓe nde hiɓe moosana maa.
Moose ɗen ka yeeso maɓɓe hino weltina maa.
Ka yewtere maɓɓe hiɓee jalna maa haa kenkitaa.

Si ɗa marunoo annde ɓe yejjinntina maa.
Ɓe yewta maa fii Alla e nulaaɗo (Jom kisal) e fii diina maa.
Ɓe artira hakkille maa, ɓe deeƴina ɓernde kadi maa.
Haa nden annde maa sakkitoo wonde weltaare maa.
Waynito-ɗaa ɓe ɗowta maa.
Ɓe ndaara goro hun ɓe fando maa.
Fontaa kadi juuɗe ɓe du’ano maa.
A anndii jaka alaa ko ɓee maraa?
Ɓay kan ɓe heɓii sutura e maa.

Si ko a jom jikke ɓe heɓii ma,
tawde a daɗii yejjitude ɓe e nder ngurdam maa.

Yahaa ka ɓen ɓe sikkataa alaa fus ko ɓe maraa.
Hewtaa ka maɓɓe ko etaasi maa ɗum wilaa.
Ɗum ko kaaro e wiitir ka ndaarir-ɗaa woo tinto-ɗaa.
Si a hewti ka salon ɓe wernata maa.
Nder ton hino ɓuuɓi jip kadi hino urnaa.
Julle no ndaɗɗaa a jooɗoto e majje tun mutaa.
E hino telewii no wiee ekaran zeyan maa ekaran palaa.
Jooɗo ɗaa ɓe huɓɓinane ɗum punno ɗaa.
Si a tawii ɓe soƴƴii ñalliraa.

Ɓe aanditaa waɗande ma ɗum ko ɓe innata “of sir le palaa”.
Jooɗo ɗaa ŋaaɓaa sunndulla takkaa jungo maa.
Hara haala aldaa on ɓay ɓe waɗtaa yiili e maa.
Ɓe jooɗoo e haalugol haala ka a nanataa a faamataa.
Faransi maa engele ɓay hiɓe anndi am kan a janngaa.
Hara woɓɓe e maɓɓe no ɗuuroo leppo maa.

Si a aandaano no mawɓe maɓɓe innetee
walla no ɓiɓɓe maɓɓe noddirtee, a ŋalɗay tuma nanataa.

Ɓen no noddiree  Papis Mami Bizou, vieux. walla Mamaa e Papaa.
Am hara hiɗa ronki jiwo mo ƴamaa sakko jombaa.
ɓay a ronku hawrude e yiɗirɗo ma ngal anngal maa.
Si neeɓii ɓe lanndo maa siko ton waalataa?
ɓay gila hewtu-ɗaa a haalanaali ɓe ko addu maa.
Haalanaa ɓe gundoo maa tun wirto-ɗaa.
Ɓe anndina maa si ko porobulem aduna tun hiɓe ɓuru maa.
Ɓe yaltina dongii kaydiiji ɓe holla maa.
Hiɓe felliti fus alaa ko faamata e ɗum ɓay a janngaa.
Ɓe inna maa “sesii e selaa se purselaa”.
Aktiyel man lee zafer ne marsu paa.
Mi faalete ma wallude kono yanaa paa.

Waynito-ɗaa immo ɗaa ɓe ɗowtataa.
Hay paasi kadi ɓe okkataa.
Du’anagol ma kan ɓe gaynataa.
A yi’ii jaka no woodi ko ɓee ɗoo maraa?
Si a aandaa mi haalana maa.
Ɓe maraa giggol e yurmeende maa si am a alaa.
Ɓe heɓaali kadi sutura e maa hay si tawii non a maraa.

Si a waɗtaali yili miile ɓeydoo e maa.
Maa ɗum naadaa ngañaneendi ka ɓernde maa.
Yaltinaa yurmeende fow e maa.
ɗaɓɓiro yaa jawdi no heɓir-ɗaa woo a tefataa.
Dagii dagaaki ɗum wanaa haaju maa.
Wujjaa jattaa kansaa fenaa mooɓaa ribaa faggitoraa.
Heɓaa jawdi ndi nafataa, ɓay juulirde ndin darnata.
Zakka ndi yaltinta ko non yaadu makka ndi naɓataa.
Tawa a suɓike kun aduna hun kun ngurdam mun luttataa.

Awa mi haɗii ma e kon ko lorrata hara wallataa.
Awa ko goɗɗo woni goɗɗum, wanaa goɗɗum woni goɗɗo.
Wata jokku gooto sabu jawdi makko, jikkir mo sabu jikku makko.

Wasalaam.

Kuɗol: Mahfouz MBALNDE

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :