Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Kabaruuji Rajo Fulfulde immorde Kaahira

1- Batuuji Afrik: (a) Dakaar laamorde Senegaal: batuuji ɗiɗi mawɗi na piɓee to Dakaar wonande leyɗe hirnaange afrik, ñande 28/10/013 ko batu UEMOA (leyɗe jeetati) dennduɗe kaalisaaji (ceede) FCFA, jooɗii to Dakaar ngam yeewtude ɓeydugol semmbinde naatondiral e ballondiral leyɗe dental UEMOA. E ñande 29/10/013 ko batu dental CEDEAO (leyɗe 15) mawɓe ɗeen leyɗe maa njeewtu ko faati e kisal e hoolaare leyɗe ɗee, ko noon kadi toɓɓe goɗɗe kimmuɗe, na jeyaa heen tiiɗnude ballondiral hakkunde leyɗe ɗe. Na wayno laamu Makki Sal e dipolomasi senegaal waawii nananeede e jaɓaneede nder Afrik e winndere nde, sabu mawɓe leyɗe keewɗe mbaawii yillaade Senegaal, e batuuji mawɗi piɓeteeɗe toon.
 

(b) Neyroobi, laamorgde Kineya, e ñalaaɗe 28-29/10/013 dental Afrik ngal (union africaine) na fiɓa kawral yeewtude « ittude caɗeele neɗɗaŋke nder Afrik » ngam ndaarde gonangal neɗɗo, gila e mooloyiiɓe (ƴooñoyiiɓe) e batteeji hareeji bonɗi.
 

2-Sudaan: pottal heɓaama hakkude hooreejo Suudaan Umar Basiir, e hooreejo Suudaan Ñaamo SelwaKeer Miyardet, ngam dottude keerol hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee to nokkuure « Abey » ɗum heɓaa ko e njillu hooreejo Umar Basiir waɗoynoo to Suudaan Ñaamo. Na anndaa wonde hare bonnde waɗiino hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗe, ɓaawo ɗuum Suudaan Ñaamo seŋtii heɓi ndimaagu mum, kono haa jooni na woodi yoga e luure ɓiliiɗe hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee, na woodi goomu (commission) Afrik e ardaade Koohoowo Tabommbiiki, hooreejo Afrik Ñaamo (south africa) jawtuɗo, engu yaha koyɗe jam ngam beldigal e nanondiral hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee.

Abdu BAH

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :