Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Juuldeere nden ka njananiri!

Si ñamakala’en wi’ii: « Yaadu welaa, yaadu mettaa », anndee ko goonga, sabu ɗii ɗiɗi fow hino hawtiti e fiyaaku yaadu. Mo yaltii o heɓay ɗi fow, ko weli e ko metti, ko o tijjii e ko o tijjaaki…
Ko ɗum waɗi si tawii fii yaadu hino metti anndannde, ko ɗum kadi sellini yewtere wiinde nden « Yaadu welaa, yaadu mettaa« .
Hikka timmii duuɓi jeegoo e ko fawi, juuldeere tawaali lam ka men! Mi juulidaali e ɓeynguure nden, mi jentitaaki kutuba leydi ndin, mi ñaamaali ñiiri juulde ndin, mi yaraali ataayaa sukaaɓe ɓen…
Miɗo wowla falja, lamndoo lamnditoo, naata yalta, immoo jooɗoo hay si roŋkaa. Moose am hino hawri, jewte am kan ɗuuɗaa. Fii tun sunaare juulugol ɓaawo yimɓe am, wonaa le comci saɗir-mi, wonaa kadi nafaqqa lellir-mi. Hay huunde lelliraa lam, hawnaaki hara fiyaaku am on hino ɓuri woɓɓe goo ka leydi ton.
Kono ɓen hino weltii ɓuri lam. Tawde hiɓe ka maɓɓe, hiɓe wondi e yimɓe maɓɓe, hiɓe ñaamida e ɓeynguureeji maɓɓe, ɓe fija jala, fillitoo jalniiɗi… Min non, ko ɗin  woni ko haɗtiimi.
Hey! Ko ka maa ɓuranmaa nani. Si mi fenay lamndo tuŋaraŋkeeɓe ɓen sugu am, ɓe yewtete ɓuri ko  ngudaymi  ɗoo kon, a nanay ko yurmi, tinaa ko majjano-ɗaa, anndaa wa ka mun alaa.
Mi salminii ɗoo kala tuŋaraŋkeejo, wuuruɗo ka yaasi, wayruɗo yimɓe mun…
En yiidoyay ka men si ko ɗum muuyaa.
MISIIDE NETWORK
FII FULFULDE – PULAAGU  E DIINA
www.misiide.net

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :