Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Hadiise: Fillayee wi’annooɗo weldiiɗo mun on: Mi woondirii Alla a yaafantaake!

imagesEggaama e Abaa Hurayrata yo Alla wele mo o wi’i: Mi nanii nulaaɗo Alla on mo jam e kisiyee woni e mun on no maaka: “Yimɓe ɗiɗo e banii israa’iila laatino welduɓe, gooto on ko bakkondinaynoo ɗo, oya on ko tiiɗninoo ɗo e dewe. On tiɗninoo ɗo non seerataano himo yi’a oya on e bakkaatu, o wi’ana mo: Ɗuytito, ñannde goo o tawi on e bakkaatu o wi’ani mo: Ɗuytito; on naɓti jaabii: Tertodo lam e joomi am kaa a nela e am fii aynugol lam? O jaabii: Mi woondirii Alla a yaafantaake, walla Alla naadataa ma Aljanna, ɓe ƴettitaa (maayi)

ɓe fottoyi ka jeyɗo winndere nden on (Alla), o wi’ani on tiɗnii ɗo: E hari hiɗa anndi lam? Kaa a laatino haɗtanɗo e ko woni kon juuɗe am? O wi’ani bakkondin ɗo on: Yahu naatiraa yurmeende am nden ka Aljanna, o wi’ana oya: Fewniree mo ka yiite).

Hino nafitoree e oo haadiise:
• Wonnde sellataa ñaawirgol goɗɗo ka Aduna ɗoo naatude yiite walla aljanna; ɗum ko Alla woodanii.
• Goɗɗo ko huli Alla woo, o tiɗnii e dewal; wota o fellitir ɗum jaɓeede makko ka Alla, ko woni tun himo jartoo yurmeende Alla nden.
• Oo gorko bakkondinɗo mo Alla yaafii o naadi Aljanna; ko taw hara o tuubunon ado mayde makko walla o maayiri ko aldaa e sirkangol Alla, sabu ɗum ɗon kan wanaa ko Alla yaaforta goɗɗo; jooma daali: (Anndee Alla yaafotaako nde o sirkidetee, himo yaafanoo ko hinaa ɗum wonannde on mo o faalaa). Nisaa’i: 116.

Shaykhul islaam ibnu taymiyya ɓanginii sabuuji ko firtata lette e on bakkondin ɗo; o holli wonde ko ɗi sappo pet:
1. Ko tuubugol
2. Insinagol (wiide Astaghfirullah)
3. Moƴƴereeji montooji ɗin (boneeji), Alla daali: (Moƴƴereeji ɗin hino monta boneeji ɗin) Huudi: 114.
4. Du’aa gomɗinɗo fii gomɗinɗo, on mo jam e kisiyee woni e mun on maaki: “Alaa on gorko julɗo mo juulata furee mun yimɓe cappanɗe nayo, tawa ɓen laataaki sirkooɓe Alla hay e huunde si wanaa Alla tefiranay ɓe mo”.
5. Kala ko mayɗo on gollanaa e goole moƴƴe, wano sadaka e ko nanndi
6. Tefoore Annabiijo on yo Alla juulu e makko o hisna mo e ko hinaa mo fii bakkondimɓe ɓen ñannde darngal, wano maaku ɓe: “Tefoore am nden hino woodani ɓen fawtiiɓe manuɗi ɗin e mofte am ɗen”.
7. Masiibooji ɗi Alla haforanta ɗin bakkaatu ka Aduna…
8. Kon ko heɓotoo ka qabru immorde e fitna, …, sabu ɗin ko montayɗi bakkaatu.
9. Al-haaliiji ñannde darngal e satteendeeji mun
10. Ɓurɗo himmude e ɓurɗo mawnude on: Yaafuyee ɓurɗo yurmeende on (Alla), ko aldaa woo e tefoore, wano on mo senayee woodani daaliri non: (Himo yaafanoo ko hinaa ɗum on mo o faalaa): Nisaa’i: 48.

Timmii.
Ko e yettude Alla ɗii ɓinɗi ɓangiri
Kuɗol: Muhammadu Tafsiir SALAMBANDE

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :