Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Koorka : Golleeji sappo nafooji hooruɗo

golleeji hooruɗo suumayee

En yettii Allaahu taguɗo on, o tagi neɗɗanke on, on tagi karambol ngol, o anndiniri karambol ngol winndugol. Hiɗen juula e Nulaaɗo makko on Muhammadu (Jom kisiyee), e Aali’en makko, e sahaaba’en.
Musiɓɓe julɓe teduuɓe, On salmninaama e innde Misiide Network, fii pinal, ɗemngal e ɓamtaare. Hiɗen yewta ɗoo seeɗa e golleeji ɗi hooroowo on gasata nafitorde e koorka makko kan e hoore newaare. Golleeji togoosi, kono heewuɗi baraaji, dimɗe majji on ko ko battinta e julɗo on, wonana mo sabu deeƴere wonkii e ɓuttu ɓernde, e ko nannditata e mun.

Ɗin golleeji sappo, kowano ko arata kon ley ɗoo:
1. Etagol so’ira yiɗugol koorka suumayee kan: Sabu tuma goɗɗo daranii huunde nde o yiɗi, o golliraynde ɓernde laaɓunde, wondude e ɓuttu ɓernde. Teŋtinii non dewal Alla wano hoorugol.

2. So’ugol hooruɗo on baraaji ko woni kon e hoorugol suumayee: Saɓu ɗum hino wallina ɓernde, tamƴina ontigi jeyeede e ɓen naatiroyayɓe ka damal (aljanna) rayyaa; ɓe daña njobdi Alla din wonande hooruɓe ɓen…

3. Etagol waɗa moƴƴere tuma kala nde feere mun heɓii: Hay si ko okkitirgol tamaroore, walla huntina hooruɓe, e ko nanndi. Fii jortagol baraaji soweteeɗi e mun ɗin ka Alla.

4. Etagol hara fukkaali (woopaali, tultaali) waqtu ka juulirde: Tawde nduu lewru koorka ko ekkitorndu eltal wonkii e dewe Alla ɗen (immorde e juulugol, jannga, naafa…)

5. Hebbinorgol du’aa fewndo ka hunntaari e kala ka du’aa jaabotoo e waqtuuji hooruɗo on: Ko fii non suumayee ko tereete gomɗinɓe ɓen, ko ɓe hebbinori toraare Alla woo hino famɗi.

6. Du’anagol hoore mun, e mawɓe mun, e sonna mun, e ɓeenguure mun, e weldiiɓe mun, e julɓe ɓen fow; hino wona sabu jaabagol toraare mun nden.

7. Eltugol hoore mun e muñal: Muññora tabital ka dewal, muññora woɗɗitagol haɗaɗi, muññora kadi lorra ardayɗo nokku kala.

8. Fuɗɗorgol ñalaande mun nden janntoore Alla, hikka ɗon du’aa, sakkitora insinagol ka Alla, rentoo e tooñe.

9. Siinugol (fiɓa, deesida)  wonde o yaafoto kala on faljuɗo e makko (hooruɗo on).

10. Ka timmoode, en anndintinay ñentinnde Nulaaɗo men on Muhammadu (yo O his), ñentina mo e kala gollal, etoo woɗɗitoo bid’a e shirku, rewira Alla no laaɓiri, belajo’o o dañay yurmeende makko nden. Yo Alla rokku en nde. Aamiin.

Ko ɗii wasiyee sapp ɗoo woni ko wasondir’ɗen Musiɓɓe julɓe tedduɓe, e miijo am, mo etike tabitii e ɗi’i sappo ka lewru koorka ɗoo, hawnaaki ka o hebbina mandake makko moƴƴereeji, wondude e ɓuttu ɓernde.

En haaɗii ɗoo, hiɗen ka winndande aroore so Alla jaɓii.
Wassalaam

Kuɗol:  Tafsir BALDE

Mo Misiide Network
www.misiide.net

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :