Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Ganndal: Geno tagi tagoore ndee ko e memtinaari (Matière)

Memtinaari ɓale-ɓeleHol ko woni Memtinaari?
Memtinaari woni kala ko yiyotoo, ko memotoo, wallo ko tinotoo.
Holi ko Geno mahiri Memtinaari?
Tuufeere ɓurnde famɗude e memtinaari wiyetee ko Mittere(Atom)
So mitte ɗiɗi fayi dow ndentii wona geɗal (Element)
Ko e fotde geɗe 92 Geno tagi tagoore ndee, ko ɗee ngoni geɗe tago (Natural elements).

Annduɓe ɓee taftii heen ko ina wona 14 geɗal.
So geɗe ɗiɗi fayi dow ndentii mbaɗa ko wiyetee Mahre (compound).So mahe ndentii maha Memtinaari.
Memtinaari ina feccoo e pecce ɗiɗi:
1-Wuurndi
2-Ndi wuuraani

Memtinaari wuurndi (Protoplasm), walla rigi wuurɗo, ko kañum mahi ɓalli kala ko wuuri: So puɗol walla ko kullel.
Tuufeere ɓurnde famɗude mahnde ɓalndu huunde wuurnde wiyetee ko ɓinnde (Cell).
Ɓinnde ko kañum gollotoo e ɓalndu. Ɓinnde yiyrotaako yiytere mehre, Ko Laaɓtinirgal (Microscope) aade yiyri ɓinnde.
Ɓinɗe ina ceerti to batte mahdi, mawnugol e mbaydi.
So ɓinɗe ndentii mbaɗa Cañu (Tissue)
So cañuuji ndentii mbaɗa Tergal (Organe)
So terɗe ndentii mbaɗa Yuɓɓo (System)
Yuɓɓooji ndenta mbaɗa Ɓalndu.

Ko wuuri seertiri e ko wuuraani ko e:
1-Tin’de
2-Dillude
3-Foofde
4-Yeñde
5-Ɓoñde
6-Ñaamde e yarde
7-Maho-yirbo (Metabolism)
8-Mawnude.

Timmii.
Kuɗol : Abuu Njom
Dawlaaji rennduɗi/Etats Unis

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :