Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

 

Ganndal: Geno tagi tagoore ndee ko e memtinaari (Matière)

Memtinaari ɓale-ɓeleHol ko woni Memtinaari?
Memtinaari woni kala ko yiyotoo, ko memotoo, wallo ko tinotoo.
Holi ko Geno mahiri Memtinaari?
Tuufeere ɓurnde famɗude e memtinaari wiyetee ko Mittere(Atom)
So mitte ɗiɗi fayi dow ndentii wona geɗal (Element)
Ko e fotde geɗe 92 Geno tagi tagoore ndee, ko ɗee ngoni geɗe tago (Natural elements).

Annduɓe ɓee taftii heen ko ina wona 14 geɗal.
So geɗe ɗiɗi fayi dow ndentii mbaɗa ko wiyetee Mahre (compound).So mahe ndentii maha Memtinaari.
Memtinaari ina feccoo e pecce ɗiɗi:
1-Wuurndi
2-Ndi wuuraani

Memtinaari wuurndi (Protoplasm), walla rigi wuurɗo, ko kañum mahi ɓalli kala ko wuuri: So puɗol walla ko kullel.
Tuufeere ɓurnde famɗude mahnde ɓalndu huunde wuurnde wiyetee ko ɓinnde (Cell).
Ɓinnde ko kañum gollotoo e ɓalndu. Ɓinnde yiyrotaako yiytere mehre, Ko Laaɓtinirgal (Microscope) aade yiyri ɓinnde.
Ɓinɗe ina ceerti to batte mahdi, mawnugol e mbaydi.
So ɓinɗe ndentii mbaɗa Cañu (Tissue)
So cañuuji ndentii mbaɗa Tergal (Organe)
So terɗe ndentii mbaɗa Yuɓɓo (System)
Yuɓɓooji ndenta mbaɗa Ɓalndu.

Ko wuuri seertiri e ko wuuraani ko e:
1-Tin’de
2-Dillude
3-Foofde
4-Yeñde
5-Ɓoñde
6-Ñaamde e yarde
7-Maho-yirbo (Metabolism)
8-Mawnude.

Timmii.
Kuɗol : Abuu Njom
Dawlaaji rennduɗi/Etats Unis

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :