Enen kadi en mawninay ɗemngal Arabu ngal?

Sakiraaɓe tedduɓe, Ñalnde 18 Deesaambur / Bowte 2017– wano woowiri non e hitaande kala- winndere nden fof mawninno ñalngu ɗemngal aarabu ngal e yamaruyee Unesco, suɓiiɓe nden feere mawningol ɗemngal aarabu ngal Jokkito »

Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

 

Gannde : En heɓii deftere gannde koode, ka ɗemngal Pulaar!

Banndiraaɓe tedduɓe, En dañii welo-welo mawngo, sabu ɗemngal heɓtitiraama lesdi Fuuta! Ko teddungal he mon, en heɓii deftere gannde koode; wallifaande he Pulaar/Fulfulde e kuɗol Ceerno Abu Dembel Mboji.

Deftere nden ko nde ɗeri cappanɗe nay e nay (44), nde tiitoraama “Leƴƴannde Koode”. Ɓe wi’a ɗum ka Faransiire (La recherche sur les étoiles).

Hakkee ko eɓɓoore nden weli kon jamaa on, Unesco on fiɓii annuyee wallifagl nde ka Wolof-re fii no nafa mayre on yaajira.

En anndintinay tun wonde Ceerno en wallifiiɓe ɓen ko ɓe jibinannde Maatam (nder Fuuta Tooro), lesdi Senegaal, e hitaande 1942. Porfoser Abu Dembel Mboji ko Misra woni ko duɗoyii, ɓe janngi ton ganndal jojjande (droit), ka duɗal mawngal Azhar.

Haray non hiɓe saatii yaltinnde kañum deftere maɓɓe nden ko neeɓaa, kamɓe e suudu muulirnde defte hino wi’ee : Papyrus Afrique.

En jaarnii Alla.

 

Msiide Network

www.misiide.net

 

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :