Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Gannde : En heɓii deftere gannde koode, ka ɗemngal Pulaar!

Banndiraaɓe tedduɓe, En dañii welo-welo mawngo, sabu ɗemngal heɓtitiraama lesdi Fuuta! Ko teddungal he mon, en heɓii deftere gannde koode; wallifaande he Pulaar/Fulfulde e kuɗol Ceerno Abu Dembel Mboji.

Deftere nden ko nde ɗeri cappanɗe nay e nay (44), nde tiitoraama “Leƴƴannde Koode”. Ɓe wi’a ɗum ka Faransiire (La recherche sur les étoiles).

Hakkee ko eɓɓoore nden weli kon jamaa on, Unesco on fiɓii annuyee wallifagl nde ka Wolof-re fii no nafa mayre on yaajira.

En anndintinay tun wonde Ceerno en wallifiiɓe ɓen ko ɓe jibinannde Maatam (nder Fuuta Tooro), lesdi Senegaal, e hitaande 1942. Porfoser Abu Dembel Mboji ko Misra woni ko duɗoyii, ɓe janngi ton ganndal jojjande (droit), ka duɗal mawngal Azhar.

Haray non hiɓe saatii yaltinnde kañum deftere maɓɓe nden ko neeɓaa, kamɓe e suudu muulirnde defte hino wi’ee : Papyrus Afrique.

En jaarnii Alla.

 

Msiide Network

www.misiide.net

 

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :