Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Category Archives: Taariika

Pinal : Umaar Demba Ba, wallifike deftere fii Baaba Maal

ko ñalnde 12/05/2016 woni ko kumpital ngal yalti ka lowre sudonline.sn e kuɗol Maryam jigo, fii ndee deftere tiitoraande «BAABA MAAL : LE MESSAGE EN CHANTANT, REFLEXIONS SUR L’HOMME ET SON ŒUVRE», ko gaseten firirde :  » BAABA MAAL : YIMA YOTTINORA, MIIJITAARE HOORE NEƊƊO ON E GOLLE MAKKO ƊEN ». Defetere Moodi Umaar Demba BA.
E nder ndee deftere, Umaar Demba BA yiltitike e golle hooreejo Daande Leñol ngol Baaba Maal. O fuɗɗirii maandingol iwdi makko ndin, o hikki ɗon leñol makko ngol, gaaci makko ɗin e mecce makko ɗen.

Duunde Afrik e Jaggitooɓe mun!

Banndiraaɓe tedduɓe, jaggitooɓe « colonisateur » Oropnaaɓe peccii duunde men Afirk he huuñƴere yiɗde naftoraade en, enen e ngaluuji neesu « nature » men, tawi en nganndaa en paamaani, kono hannde en nganndii en paamii kono en njeddaani, ɓayri enen nganndi no mbaɗaɗen hanki e no ngonirɗen hannde, ɓe nduttii ɓe puuntiri en jeytaare «indépendance« nde alaa jeyal, ngam ngenndi ndi ɓiɗɓe mum njanngintee ɗemngal jananal, ngal ɓe nantaa paamataa, ngal haaletaake he renndo hoɗaango maɓɓe.

Peƴƴol: Kuuɗe porto Faransi ɗen leydi Fuuta

148. Argol Faransi ɓe tawno njuɓɓudi Fuuta ndin
hino moyƴi hino ɗoftaa no hattini feewugol

149. Si ɓe lanci ɗun ɗon fow ɓe ɗayniri en geɓoy
ko no aawu lurral, senda yimɓe e fii geɓal.

150. Hooreeɓe wonti e pooɗondirgol haa loi.
Ɓe darii ɓe hulɓini en ɓe haɗi en gollugol.

Huunde e nguurndam Murtuɗo Sammba JOOB(1942—2009)

Mammadu Sammba JOOB, lollirɗo Murtuɗo JOOB, ɓamii daranaade ñoolaaɓe gila ina yahra he duuɓi16, ndeen oma jannga Ndar, he hitaande 1958, so DEEGOOL (de Gaule) ariino senegal, omo renndinatnoo sukaaɓe, ɓe mbaɗa seppo he innde PAI (parti africain pour l’indépendence).

Nde o arti Muritani ko

%d blogueurs aiment cette page :