Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

 

Category Archives: Taali e Tinndi

Mawninen fii Taali men, ñannde noogay maarasi, ñalaande mawninirnde Taali

Sakiraaɓe teddduɓe,
Gila e hitaande 2004 nden, winndere nden fof halduno fotti suɓii ñalaande noogaas (20) lewru Maarasi (Mbooy) ndun ngam mawningol finaa-tawaa kafaaɗo e aduna on fow, ɗum woni Taali (Contes). E hitaande kala non tiitoonde suɓete e innde ñalaande nden, hikka 2014 on, ko ndee tiitoonde suɓaa « Monstres et Dragons », hiɗen gasa firirde ɗum « Sari e Bono » wano woowiraa non ka men.

Taali yoo… Ko kaareeru goo nun…

ko kaareeru  goo nun, laatinoo hari ndu nawyii, ndu immii fii yahugol ka  buruure, ndu ñaamoyi ton manngooje, artugol mayru, tawi ɓanndu  ndun  heƴƴiɗii ndu wontii suka, naatugol mayru ka suudu lannɗo on (ka ndu jeyaa ɗon), lannɗo on lanndii ndu: E ko honɗun woni sabu ɗun?

Kaaleeru ndun naɓti jaabii wondema ko ɓiɓɓe leɗɗe ndu ñaamoyi ka buruure

Lannɗo on wi’ani ndun: Addanoyin ɗen ɓiɓɓe mi yi’a, kaaleeru ndun yehi addoyi ɓiɓɓe kii mangohi ndu jonni lannɗo on, lannɗo on kadi aawi ɗum ka makko, ɗum fuɗi wonti mangohi njani, kin mangohi rimi. Lannɗo on liwti mangoore inni yoo ñaamu o ndaara si tawii ko kaaleere ndun innunoo mo kon ko goonga. Kono o aamiti kanko on, o noddi ɗon kurkaadu makko goo yo on ñaamu o ndaaraa, on ñaami tun maayi! Lannɗo on yeƴƴitii o ndaari kaaleeru ndun, o wi’i: Jaka ko warugol lan faala-noɗa?!  O nangi nduu kaaleeru, o ɗeɗɗi ndu o wari.

%d blogueurs aiment cette page :