Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Koorka : Fii ufnagol (La retraite rituelle)

En fuɗɗorii innde Allah, jom moƴƴere huuɓunde, jom moƴƴere heeriinde.
Yo Alla juulu e Nulaaɗo makko On Muhammadu, e Aali en makko, e sahaaba en ɓe denndaangal.
Musiɓɓe Julɓe tedduɓe,
Si balɗe sappo sakkitore ɗen fewndike ka suumayee (koorka), julɓe go’o hino ñentina sunna ɓurnaaɗo Muhammadu (Yo O his),

ɓe waɗa koo ko wi’etee Ufnagol, walla الإعتكاف i’itikaaf (ka aarabre).
Ufnagaol non, ko fiɓugol julɗo on annuyee wontirgol mo ka nder juulirde haa lewru koorka ndun timma, e faandaare weddagol rewire Allaahu toowuɗo on naaafe, e janngin Al Qur’aana, e ɗuɗɗinorgol janntooje, e ko nanndi.

Tabitii ko fillaa e yumma Aa’isha (Yo Alla wele ɓe), nulaaɗo Alla on mo jam e kisiyee woni e mun on laatinoke hino ufnotonoo ka sappo sakkitore e lewru koorka ndun haa nde Alla ƴettiti mo, refti rewɓe makko ɓen kadi ufnii ɓaawo makko.
Fillike mo Buxaarii e Muslim.

Tippude e oo Hadiise ɗoo, hiɗen fellita yananeede wonde ufnagol ko sunna nelaaɗo Muhammadu (Jom kisiyee). Hiɗen faama e hadiise on kadi wonde ufnagol ngol ko ka balɗe sappo sakkitore gasata waɗeede.

Kono hiɗen lamnditoo! Ko honto ɗum gasata waɗeede? Ko ka cuuɗi, walla ko ka juulirɗe? kaa hara ko ka zaawi’a ?

Fii jaabagol ɗee lamnde, ko maa si en yiltiti ka Deftere Alla teddunde (Al Qur’aanaare nden). Joom daali: (Wata on soccondir e maɓɓe hara ko on ufniiɓe ka juuliɗe). Baqarati: 186.

E oo aaya yawtuɗo ɗoo, Alla hino haɗi duhiiɓe ɓen yottagol e sonnaaɓe maɓɓe ɓen fewndo ufnagol maɓɓe ngol ka juulirɗe. Daalol makko ngol kanko Alla “ka juuliɗe” hino tinndina en wonde ufnagol ko ka juuliɗe si gasay, e laaɓude aaya on fii ɗum.

Ko e nder hen, Ceerno Mo Mombeyaa (Yo Alla hilno ɓe) maaki:

Si a ufnoto, naatu misiide to nder.
Si a jooɗi to yaasi, ko lorritagol.

E maana am julɗo anniyaniiɗo ufnagol on, ko maa naataa ka Misiide si ɗum sella, si ɗum gaalii, a luttidii e annuyee maa on ka yaasi, haray ko lorritagol wanaa ufnagol! Hiɗen gelii non wonde helmere Misiide ko e aarabre eggaa; hino wi’ee Masjid/ Juulirde.

Musiɓɓe tedduɓe,
Balɗe sappo sakkitore ɗen ka suumayee, ko hertiniraaɗe rinɗingol ɗuuɗuɓe e yiite. Ko hadiise wi’irmi ɗu’um. Mo no mari feere, timmiraa cellal, wata aamu heɓude geɓal e oo tereeti. Hawnaaki nde Alla yurmetee ontigi. Yo Geno yurme en e nduu lewru koorka, o jaɓana en dewe ɗen, o newnana en ko heddii kon. Aamiin.
Timmii.

Kuɗol giɗo mon on: Muhammadu Tafsiir SALAMBANDE
Mo Misiide Ɓamtaare
Fii diina, pinal e ɓamtaare
www.misiide.com
www.misiide.net

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :