Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

 

Fii Pottal Afriki: Yimre Alla hilno Ceerno Abdurrahmaan Bah

 

Musiɗɓe tedduɓe,

Hiɗon gelii ko neeɓaa men humpituno on faatunde (saŋkaare, maayde) Ceerno men; Ceerno Abdurrahmaani Bah, geɗal Waliiyu on Labe; Ceerno Aliw Ɓuuɓa Ndiyam. Ronuɓe ganndal e laamu, ɗuuɗiraaɓe wallifaaku, accuɓe batte. Ɓe maayde mun sunini yimɓe lagine e kawte mu’un. Yo Alla yaafodu-ɓe e yaafaaɓe. Aamiin.

 

E ndee winndannde men hannde, hiɗen mantora (siftora) Ceerno on; gimol gootol e gimɗi maɓɓe suutaaɗi e deftere maɓɓe Ƴeewirde Fuuta bit.ly/1fqTQAF. Tiitoonde yimre nden ko Fii Pottal Afriki. Bismillah mon les ɗoo:

 

Mi fuɗɗorii Innde Alla
Jom yurmeende huuɓunde e
Jom yurmeende hertoriinde.
Ɗi’i pulaarji ko fii yo yimɓe
Afrik fow yiitidu e fii “Initee Afriken” on.
________________________________________
 

1. Ee Afriken koni immo-ɗen
Ndaaren no yiitidiren geren
Fow halda fotta no nangiren
Golleeji men haa hetto-ɗen
ɓuri nii ga leygii Afrikaa.
2. Ndar kart Afrik welto-ɗaa
Ngol ɗuuɗugol men immo-ɗaa
Gollaa no yiitidiren waɗaa
Kala bawɗe maaɗa ɗe okka-ɗaa
Haa fotta hoɗuɓe e Afrikaa.
3. Noddii ɓe Dawme ɓe nooto maa
Noddaa ɓe Misira ɓe ɓatto maa
Noddaa Ganaa ko musibɓe maa
Noddaa Gine ɓen habbo maa
Senegaal e Maali ko Afrikaa.
4. Hammaa to ɓee Al’alzerii
Hot-Wolta men hino weltorii
Maa Nyasaland e Rodezii
Si a ƴawtirii si a joldirii
Ɗun fow ka leygii Afrikaa.
5. Haa Koddiwaar ka Hofuyee
Nizeriyaaa men lintoyee
Niizer e Mortani waɗtoyee
Keniya e Kamerun nootoyee
Noddaandu pottal Afriikaa.
6. Afrik Di Siid ko leydi men
Togo Kongo fow ko musibɓe men
Saralon e Santr’Afriken
Lintee Morooku ko yimɓe men
E Tinizii men ko e Afrikaa.
7. Haa Angolaa Liiberiyaa
E Sudan Gabon hino lintoyaa
Maa Tanganikaa ƴawroyaa
Habashan si hewtaa Libiyaa
Ɗi’i fow limaama e Afrikaa.
8. Nule Seeku Tuure hewtoyii
Ɗi’i fow ɓe fotti ɓe jaaboyii
ɓe jaɓii ɓe fow hiɓe sabboyii
Tuma nodditaa hiɓe hebloyii
Nootaade pottal Afrikaa.
9. Addis-Abaaba no eɓɓidaa
Ko ga lamɓe Afrik yiitidaa
ɓe yahay ɓe yiida ɓe haldida
Fow fotta weltida wontida
Fow ɓamta dolnina Afrikaa.
10. Teemeɗɗe ɗiɗi miliyonji men
Tuma lanni fottude wontu-ɗen
Kono wootu gorko e debbo men
Tiiɗay kisa Afrik men
Tiiɗay kisan Afrik men
Hoolaare ɓeydoo Afrikaa.
11. Moni bee yo wallir feere mun
Moni bee yo dadito hawaaɗi mun
Moni bee yo waɗu ɗun haaju mun
Moni bee yo fewtin ɓernde mun
Fii yiitindingol Afrikaa.
12. Kaa raaya men ka daranto-ɗen
Kaa raaya ɓamtuka Dawla men
Aynen ka reenen teddi-nen
Ka wonii sabaabe no rinɗi-ren
E no ñaaƴi-ren nder Afrikaa.
13. Ga mboɗeeri makka ko ƴiiƴe men
Olɗeendi makka ko naange men
Maa kaŋŋe men maa jawle men
Ngoya sengo tammo ngaluuji men
Ka’a raaya ɓamtay Afrikaa.
14. Kaa raaya men ka daranto-ɗen
Kaa raaya men woni wurɓe men
Anditinay en mayɓe men
Almaami Saamori lamɗo men
Alfaajo Yaayaa Afrikaa.
15. Wano Muumiyee maa Mbaaluyaa
Patris Lumumbaa felloyaa
ɓe’e fow waraama ɓe tooñoyaa
Tuma warɓe ɓe ɓen ñaawoyaa
ɓe taway ɓe tooñuno Afrikaa.
16. Ngol fottugol men ɗeñhinii
Portooɓe njagguɓe tampinii
Pehe mabɓe ɗen hayrii bonii
Allaahu wallii sembinii
Hooreeɓe pottal Afrikaa.
17. Ɗun ɗoo wonay sabu hettagl
Ɗeya leyDe wonɗe e njaggegol
Wallen Bisaao ga fellugol
Yamiren Mozambik murtugol
Haa Angolaa ko e Afrikaa.
18. Kap-Weer Namibii yettataa
Wano Rodezii men ɓuttataa
ɓe’e fow no woondi ɓe accataa
Haa leyDe rinɗa ɗe heyɗita
Portooɓe ɓen doga Afrikaa.
19. Ɗe’e fow nde hettii rinɗiti
Portooɓe haɓani ɓe acciti
Jom leyDe hetti ɗe golliti
E ngaluuji mabɓe ɓe yaltiti
Ɗon timmi polgal Afrikaa.
20. Afrik Di Siid no yurma en
Portooɓe jogi ton yimɓe men
Wa ga kulle jogetee hoyni en
Haa! Ɗun no muusi! Ko hersa men
Itten ka ɓamten Afrikaa.
21. Partii me’en faaleeji mun
Ko yo Porto yaadu e njaggu mun
Ko yo yimɓe jonnite leyDe mun
Hino Seeku Tuure faale mun
Ko yo Alla rinɗin Afrikaa.
22. Du’oɗen yo Jooman ɓeydu en
Reenaande ɓee yeesooɓe men
Seeku e Sayfullaahi men
Hooreeɓe fewnuɓe leydi men
ɓe darii ɓe findini Afrikaa.
 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :