Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

 

Koorka: Fii naafe ɗen ka suumayee

koorka

Si lewru suumayee innaama ko barkinndu, ko sabu ɓure ko ndu hertori kon, tawaa e majje, daranagol naafe ɗen. Si wi’aama naafe, ko faandaa ko ɓeydaari ndin ka dewe diina, e maana liddu farilla on. Helmere naafe ko ko eggaa e Arabre; annaafila (ɓeydaari). Nde julɓe ɓen no hoora suumayee (koorka), hiɓe ɗuɗɗinora kadi naafe ɓaawo geeƴe kala.

Si hunntaama gaynaama, fowtaama ɗon seeɗa, a nanay geeƴe ɗen hino noddinanee, girdi girdi on fuɗɗoo kisan, wanaa paykum wanaa mawɗo, fow yahay ka naafe, a sikkay worin ko julde farilla ! Mo yahaali law, feere alaa o juulay yaasi. Teŋtinii ka sappo arane, haray fow hino softi, no daditii darii, haɓɓitii waqutu yawtataa ɗum.

Ko ɓuri yurmude kon,  a taway no lewru ndun yaarata non, ko non juulirɗe ɗen wiidirta, ka arane, mo gayniino julde ko karahan yiitirta paɗe mun ɗen ka yaasi, kono ka sakkitore, a limay ɓaawo-ɓaawoo-ɓe ɓen, ee ko yurmi !

Lewru koorka (suumayee), ko eltugol yimɓe ɓen ardi, ekkita-ɓe muñal… e dewe diina ɗen, wano julde e janngude AlQur’aana, moƴƴagol e yimɓe, e ko nanndi. Ɗum non ko gila ndu fuɗɗii haa ka timmoode mayru wonannde on mo Alla tawni.

Suumaayee, Ko tereeti mo artataa si wonaa laawol e hitaande kala, wonaa luumo sakko tawa si ndee yontere ɗoo marsaali, a eɓɓindanto aroore ! Mo anndii ɗum, o haɓɓay duhul ngol o ɓeyda tiɗnaare e nduu lewru, o tiɗnora dewe ɗen fow, belajo’o o tawee e ɓen ɓe Alla yurmetee, o yaafoo goopi maɓɓe, o naada-ɓe Aljanna…

Musiɓɓe tedduɓe,
Suumayee no weli, hino weliri liibugool ñaametee (futtii, e toori, e ketun, e mbyri, ekn), hino weliri deeƴere wonkii, ko wano non kadi hino weliri naafe ɗen. Awa immano-ɗen naafe ɗen, hebbinen juulirɗe ɗen, ɗuɗɗi-nen dewe diina ɗen; hawnaaki yawtane-ɗen goopi men. Yo Alla jaɓan en koorka men kan. Aamiin.

Salminaango,
Tafsir BALDE
Mo Misiide Network.

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :