Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Faatunde: Moodi Umar ka lewru jeere kadi feƴƴinii!

Banndiraaɓe tedduɓe, ñannde 28 Suwiyee yewtunde; miɗen hollita on faatunde gooto e koode ɗen lewru jeere, hino maakee Moodi Aliw kondoma Bari kondoma! Awa hannde kadi miɗen humpitira on dow sunaare, ndee faatunde Moodi Umar! gooto e feddeeɓe turuppu lewru jeere nden gine; ka filmuuji pulaar. Moodi Umar waalinoke e danki nawnaare gila ko ɓoowi, ɗum hino yaara duuɓi jeenay hiɓe waalii. Ko e Alattiire nden ñannde 07 Deesaambur 2014 woni jamaa lagine on hmpitaa faatagol maɓɓe.

Innde makko tigiri ko Ammaar BARI, jibinannde Maali Yemberen, laral Fuuta Jaloo, e hitaande 1946. Ɓiɗɗo ka Alhajji Yaaya e Yumma Faatumata Binta BARI. Ko kanko woni ko sinci turuppu Lewru Jeere on Gine ngam yuɓɓugol filmuuji e haala pulaar.

Moodi Umar ɓooyii e yuɓɓugol filmu e pulaar, fija ñembina mawɓe, jalnira jamaa on hikmaaji e pine fulɓe. Ko neɗɗo kirɗunooɗo. Fewndo makko e Alla hilno Moodi Aliw kondoma’en e nanndo maɓɓe, hari jumaare nden heewayno tef ndaarooɓe filmu pulaar, tawa hino foti yooɗi..

Moodi Umar ka lewru jeere e joonde filmu. Natal: koolo.allmyblog.com

Moodi Umar ka lewru jeere e joonde filmu. Natal: koolo.allmyblog.com

Maayde sugu ɓee kummaluuɓe, ko ɗustagol e pinal men lesdi gine nder fuuta Jaloo. E innde Misiide Network, hiɗen toroo Alla lamɗo waawɗo On, nde O yaafotoo oo musiɗɗo men Moodi Umaar, O yaafoda-mo e yaafaaɓe, O waɗana-mo yangi makko fii pinal fulɓe ngal baraaji mawɗi ka mandake makko moƴƴe. Yo Alla junnu balɗe hedditiiɓe ɓen e maɓɓe, O newnana en nafitorgol ɓe. aamiin Siɗɓe e yiɗɓe toraama yarlagol.

Ce diaporama nécessite JavaScript.

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :