Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Eeraango feewde he Fulɓe Senegaal

Banndiraaɓe Fulɓe Senegaalnaaɓe, mi hoofnii on, ko he weltaare mawnde woni ko njaɓɓortoɗen, jaɓɓannde nde laamu Senegaal jaɓɓii jaŋde ɗemɗe ngenndiije he Senegaal, ɗum ɗoo ko taaɓannde mawnde he ɓamtaare ngenndi men Senegaal.

Sagataaɓe tedduɓe, enen dariiɓe dadiiɓe duuɓi keewɗi enen kaɓanee yoo ɗemɗe ngenndiiji Senegaal no mbinnde njanngee he duɗe laamu Senegaal, en keɓii taaɓannde mawnde he yiɗde men.
Jooni Fulɓe mbii : so a no yiggee ɓaawo aan neh yoo a yiggu reedu maa nduu.

Waɗde hannde enen Fulɓe Senegaalnaaɓe enen poti daraade e dadaade ngonen haɓɓere wootere tabitinoore Tabital Pulaaku Senegaal, ko ɗuum waɗi enen nodda Fulɓe Senegaalnaaɓe, yoo ndaro haa Tabital Pulaaku Senegaal iwa he ndee lofannde nde woni hannde ndee, so wonaa ɗuum mbaɗdeɗen ko Fulɓe mbi’ata : idii finde waɗtinii sulaade, ngam enen nganndi hooreejo Tabital Pulaaku Senegaal gila ñande o suɓanoo hooreejo Tabital Pulaaku Senegaal haa hannde o noddaani batu, tee hannde enen cokli gardiiɗo dariiɗo dadiiɗo paamɗo tamɗo kiram leñol e softeende mawnde e yarltaare mawnde wonande leñol men, hade nawliraaɓe men poolde en.

Ngoo eeraango huccinaa ko he kala ɓiɗɗo pullo Senegaalnaajo, nana faama walla leñol men haa foola. On njettaama.

Tijjaani Mbaalo.

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :