Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Eɓɓooje TPW ɗen 2016

No gelori-ɗon / humpitor-ɗon non janngooɓe Misiide tedduɓe, wonde Tabital Pulaaku Winndere yuɓɓuno jonnde hikka ka saare mawnde Dakaar e nder lesdi Senegaal ndin, battane mbatu kuuɓal (Assemblée Générale) ngu kawtital ngal nodditunoo hakkunde 5 e 6 maayuhu 2016 ngam hesɗintinnde yiilirde nden.

janngee ɗoo : Senegaal : Alhajji Alfaa Amadu Kuuru laamitike TPW fii happu ɗimmu

Ɓaawo ɗum, goomu karallo (comité d’expert) yuɓɓano ngam ndaarugol no waɗira eɓɓooje ɗe kawtital ngal duwaa immanaade e hitaande 2016 nden.

Haray non, goomu ngun fottanno e toɓɓe jeenay (9) ɗe Tabital Pulaaku Winndere haani daranaade e nder nguu happu ɗimmu ngu Alhajji Amadu Kuuru ardii. Ɗen topɓɓe jeenay ko wano-nii ardi :

  1. Immintngol eɓoore Tele-Rajoo nde Tabital Pulaaku Winndere ronki hunnude:

Wano humpitor-ɗon non, gila duuɓi yawtuɗi, TPW hino wowlude fii Tele-Rajoo, kono fii mun ronku newaade haa-hannde! Tippude e ɗum, goomu ngun hikka tawno ko maa waɗa ndee topɓɓere ɗoo ardiinde e eɓɓooje yiilirde hikka nden.

Ɗoo e fii on Tel-Rajoo laataade, goomu ngun hino miijii wallitorde ɗii fonndooj ɗoo:

  • ɗaɓɓangol TPW leereeji / waqtuuji e Teleeji ɗi feddeeɓe yiilirde nden walla yiɗɓe kawtital ngal jey;
  • waɗugol yencinooje (productions) yowondirɗe e Pulaaku ka Teleeji ngam saakitugol neediiji Pulaaku;
  • soodugol leereeji ka telewisiyonji lolluɗi ngam feƴƴingol miijooji e eɓɓooje TPW ɗin.

2. Fonndo-juuɗe:

Ngoo fonndo hino woodaa e konngol goomu ngun, kono annde maɓɓe, ko holno ngoo fonndo wurnitirtee?

E miijo maɓɓe, ko maa goomu kesu yuɓɓanee mooɓindirgol jawle ko wallitoree leñol ngol, ɓe jonnee kayee ka ɓe maandina kala ko naati e ko yalti, e innde kawtital ngal.

3. Fonndo-juuɗe / jokkere enɗam

Ɗum ko mooɓindirgol jawle ko wallitora fulɓe lorriiɓe ɓen; waɗirandi:

  • mboodo- mboodo (dénonciation) ;
  • bayyinaago (déclaration) ;
  • juurargol wallitorgol (lorriiɓe) ;
  • faaborgol jawle walla aalaaji.

4. Ñalju Nagge ngun:

Ñalju winndere fii nagge ngun yuɓɓano e hitaande 2013 lesdi Kamaru. Yiilirde Tabital ngal hikka hino eɓɓi yuɓɓitugol nguu ñalgu lesdi Senegaal. Ko ɗum woni ko hooreejo TPW on o torinoo leydi Senegaali ndin nde ɓe tintodunoo e koohoojo leydi ndin Maki Saal.

(Jannngee ɗoo: Dakaar: Tabital Pulaagu tintodii e Koohoojo leydi ndin Maki Saal)

5. Dinngiral Winndere Fulɓe:

E konngol goomu ngun, eɓɓooje ngal dinngiral winndere fulɓe fof timmii, ko heddii woo, ko laatingol ngal.

6. Tufnde wiɗtooji e duttorgal hiirnaange: (Centre de Recherche et de Documentation du Hirnaage) :

Sincugol / sosgol ndee tufnde duttorde hiirnaange ko Muritani woni ko eɓɓanaa joɗɗineede. Ko jaawle ɗen tan woni ko heddii.

7. Caɗeele lowre / wonirde nden e kuutorgal « Jamaa » ngal :

Gila lowre TPW nden muti ka internet, haa-hannde nde ronku immitaade! Tawde non nafoore mayre nden ko ko huuɓitata jamaaji ɗin fof, goomu ngun hino ɗaɓɓani yiilirde Tabital ngal immintingol lowre nden, waɗa ton winndanɗe tuma kala.

Ko wano non kadi « Jamaa » hanndi e dankiteede fii tabintingol jokkondiral ngal hakkunde fulɓe ɓen. E nder heen, hiɓe eɓɓi waɗugol fiinde (code) nde jamaa on wallitora ka jokkondiral. Mowta / fitta yiilugol ngol, tawa winndanɗe ɗen feƴƴay tuma kala, ko aldaa woo e ƴeewtagol.

Ɗum ɗon gasii woo, si neediiji huutorgol « Jamaa » ɗin gollitiraama; wano yewtirgol teddungal, woɗɗitagol yennoje ɗen, e joopagol yimɓe ɓen, ko wano non kad jaabal lamde ɗen no feere mun heɓori woo, ekn.

8. Eɓoore annditangol kummaluuɓe daraniiɓe Pulaaku ɓen:

Goomu ngun hino eɓɓi annditangol kala kummaluujo daraniiɗo Pulaaku ngun noone kala e nokku kala ka o woni. Ɗum ko wano:

  • (r)okkugol ɓe seedeeji (satisfices) ;
  • Juuragol ɓe ƴellitoo ɓe;
  • E ko nanndi.

9. Sincuol fonndo-juuɗe fii feere renntoore (création d’un fonds de garantie).

Ɗen jawle ko wallitorgol kala eɓɓooje ɗe fedde tabital ngal daranii.

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :