Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Duunde Afrik e Jaggitooɓe mun!

Banndiraaɓe tedduɓe, jaggitooɓe « colonisateur » Oropnaaɓe peccii duunde men Afirk he huuñƴere yiɗde naftoraade en, enen e ngaluuji neesu « nature » men, tawi en nganndaa en paamaani, kono hannde en nganndii en paamii kono en njeddaani, ɓayri enen nganndi no mbaɗaɗen hanki e no ngonirɗen hannde, ɓe nduttii ɓe puuntiri en jeytaare «indépendance« nde alaa jeyal, ngam ngenndi ndi ɓiɗɓe mum njanngintee ɗemngal jananal, ngal ɓe nantaa paamataa, ngal haaletaake he renndo hoɗaango maɓɓe.

Waawde ndi yahrude yeeso ko huunde nde aaɓnotaako, ɓayri enen nganndi fooɓre ɓamtaare ko ganndal, tee ganndal heɓetee ko he sukaagu, ko ndee waasde nanoondiral addani ɓiɗɓe Afrik diiñaade he duɗe janngire ɗemɗe Oropnaaɓe, ŋelɓe « génies » ɓennooɓe ɓee, ɓe ndokka ɓeen balle « aide » ɓeen ngaynitoyoo jaŋɗeele maɓɓe to duunde Orope, ɓe njottoo toon ko ɓe sukaaɓe maantiiɓe « adulte » ɓe ndesa maa ɓe ndesee ɓe keddoo toon, Afrik heddodoo he ɓe ŋelaani ɓee, ɓeen ngona sokkinnaaji dawriyankooɓe Oropnaaɓe.

ko ɗuum addani en kaa ngonka ka waylotaako, ɓayri en nji’ii duuɓi capanɗe jowi (50) he jeytaare Afrik alaa ko ɓeydii, so wonaa leeɓte e ñabbuuji bonɗe, ngam enen nganndi so ngenndi huɓinaaka nguure yimɓe hoɗaango mayri, ndi reenaani cellal yimɓe mayri, ndiin ngenndi wi’etaake ngenndi.

Setodiiɓe ganndal, ngaree ñemmben yimɓe duunde Asii « Asie » saliiɓe koomte Oropnaaɓe, ɓe njanngi ɗemɗe maɓɓe, haa ɓe njottii he tolno Oropnaaɓe he ganndal e karallaagal. On njettaama.

Tijjaani Mbaalo.

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :