Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

« Duniya », Tiitoonde widiyoo koral «Takko mawɓe», ngal Hakkille saatini

Hakkille Ɓinŋgel Pullo, ko jammoore rappeerjo men pullo jibinaaɗo lesdi Faransi, jiñirɗo karamɓol e binndol, yiɗuɗo gimɗi e ballafuyee, softuɗo kadi e Hip Hop; yima jillora Pulaar e Farayse. Himo noddiree Binngel Pullo. Hakkille oo non, e nder gimɗi makko ɗin, himo etoo ngam ɓamtude fii pulaar, o wallinora hen kuuɗe mawɓe e wasiyeeji yimɓe ɓaawo ɗoo, wano Alla hilno Aamadu Hampaate Bah’en e nanndo maɓɓe. Wano no jammoore makko nden holliri non, “Hakkille” hino tabintina pinal makko, wurnita finaa-tawaa Afrik tuma kala nde feere mun fewndanii-mo.

Faandaare makko e gimɗi makko ɗin, ko wurnitude daartol (taarika) yejjitaaɗo, daranoo goonga (Ma’at), ko wano non mantora pinal mun e naamuuji mun.

E hitaande 2010 yawtunde, Hakkille yaltinno koral (albon) tiitoraaɗo “Rythme & Poésie », gila ɗum o anndaa fota (sanne, masin) hakkundeeji sukaaɓe ɓen. Fewndo hannde, himo hebilude koral kesal ngal o tiitorii « Takko Mawɓe », yaltay-ngal e lewru suwen aruuru.

Hakkile ka koral (albon) makko kesal (Duniya)

Hakkile ka koral (albon) makko kesal (Duniya)

E ngal koral makko kesal, Hakkille hino tabiti fahin e pinal fulɓe ngal, ɗum no feeñiri ka tiitoonde koral ngal “Takko mawɓe”, o firiri ɗum e Farayse (Près Des Sages »). Koral ngal hino finndina sukaaɓe hannde ɓen; nde ɓe ɓadotoo mawɓe ɓen, jentitoo yewtereeji maɓɓe; ngam naftora-ɓe, tawde non, ɗum ko ko heddinta finaa-tawaa.

Fahin Hakkille ka koral kesal “Takko mawɓe” hino feññini battinorgol-mo mawɓe ɓaawo ɗoo non, wano Aamadu Hampaate Bah, Sotigi kuyaatee, Norbeer Zongo, e Murtuɗo Joop.

Ɗum non, widiyoo kliipe (clip) makko mo o tiitorii “Duniyaa” on; ko sowto aala piyanoo woni ko udditiraa ado yimoowo nanngannde gallol ngol yima jillora Farayse e Pulaar. E nder gallol ngol, Hakkille aamaali memminde fii toɓɓe lurraaɗe e mun fewndo hannde; wano resonsiral nannda awra en (mariage homosexuel), fela hen jamaanu hannde ngun.

Ƴeewee widiyoo on ɗoo:

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :