Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Darngal 1/3

Yetten Allaahu Siforɗo Kamal, 1
Jon aalama towɗo e Jon bagoral.

Juulaa hisnaa e Nulaaɗo ma’a, 2
kisiyee duumiido e jon rewgol.

Ɓingel Cernoojo Siraaju dewal 3
hino holla jamaanu e fii darngal.

Yo musiɓɓe hedee miɗo haalana on 4
fii lette jahannama ñannde daral.

Maakii Ɓurnaaɗo Nulaaɗo me’en, 5
« daragol darngal ko e fellitugol

Ko si hawrii al-juma sappo misal 6
jon bente» wi’aa daragol darngal.

Nden ñannde tagoore yi’ay kaawee, 7
kulaleeji e hersa e jimminagol.

Allaahu O mooɓay ngal demtal 8
ley ɗowle ɓaleeje e fii landal.

Hara gooto yi’oytaa siɗɗo mu’un 9
hakkee nden niwre e hewde kulol.

Jippoo Allaahu e ɓange me’en 10
hara hakkunde meeɗen wa’u goɗɗal

Sappooji di jeeɗiɗi duuɓi misal 11
yaatee wona jooman jon bawgal.

Tuma Jooman yalti e nuuru Mu’un, 12
nden niwre dogoyta e yaccondiral.

On nuuru o sudday yimɓe kala, 13
moni bee nuuruuji Siforɗo Kamal.

On saa’a dogoyta Malaa’ika en, 14
hiɓe hamdina yettoya Jom Genuwal.

Darnee saffaaji daree heblee, 15
moni bee geɗu mun e malal e najal….

Yimre: Ceerno Shayxu Manda

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :