Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Dakaar : Tabital Pulaagu tintodii e koohoojo leydi ndin Maki Sal

E kumpital amen yawtungal, men holluno on wonde ka battane mbatu kuuɓal (Assemblée Générale) ngu Tabital Pulaagu Winndere yuɓɓi ngun hikka (2016) leydi Senegaal, mokobaaɓe kawtital ngal wondude e  peŋngal (délégation) fulɓe iwruɓe kala nokku tintodayno e Koohoojo on Maki Sal, hooreejo leydi Senegaal ndin. Ko non kadi laatornoo, kawral ngal waɗuno ka saare mawnde Dakaar.

Jaɓɓanoo e ngal kawral, laamiiɗo on Adamawa (nden Najiriya), Laamiiɗo Muhammad Barkinɗo Mustafaa, kaliifa on Tabital Pulaagu Wiindere.

Koohoojo on Maki Sal, hooreejo leydi Senegaal ndin maandinno wonde « kawtital ngal ko fii ɓamtal Pulaagu woni ko immanii », o wasiyii o ɓeyditani yeesooɓe ngal kawtital, ɓeydugol tiɗnaare maɓɓe e bannge « Pinal, ɗemɗiyaagal e kala mawneendi / waler ndin Pulaagu wondi e mun », ngam wakkiloo no saakitira ɗin walerji hakkunde jamaaji ɗin.

E nder konngol makko, Porfoser Fari Sila Kah, hooreejo Tabital Pulaagu Sen

Porfoser Far S. Kah. Hooreejo Tabital Pulaagu Senegaal, ka yewtere makko

Porfoser Fari S. Kah. Hooreejo Tabital Pulaagu Senegaal, ka yewtere makko

egaal on holluno  weltaare maɓɓe e ko leydi Senegaal ndin « wallitori kon no nguu mbatu mawngu yawtiri e dow newaare ».

Ka tuuru makko, Koohoojo on Maki Sal, hooreejo leydi Senegaal ndin maandinno wonde « kawtital ngal ko fii ɓamtal Pulaagu woni ko immanii », o wasiyii o ɓeyditani yeesooɓe ngal kawtital, ɓeydugol tiɗnaare maɓɓe e bannge « Pinal, ɗemɗiyaagal e kala mawneendi / waler ndin Pulaagu wondi e mun », ngam wakkiloo no saakitira ɗin walerji hakkunde jamaaji ɗin. Ɗum non, « hara ko e dow golle e teddungal, diina e gomɗinal », e kala ko huuɓiti faandaare PULAAGU nden.

Hooreejo TPW, Alhajji Alfaa Amadu Kuuru, ka yewtere makko

Hooreejo TPW, Alhajji Alfaa Amadu Kuuru, ka yewtere makko

 

Alhajji Alfaa Amadu Kuuru, laamitiiɗo on kawtital ngal fii happu ɗimmu, ka nder yetere makko, o weltanino « jaɓɓo Senegaali ngon », tippude e ɗum, o torii leydi Senegaali ndin jaɓɓitagol mawningol ñalaande winndereyanke fii nagge, saatiinde ko ɓooyaa.

En annditintinay wonde Tabital Pulaagu Winndere, ko kawtital ɓurngal mawnde moftungal leyɗe noogaas e nay (24) Afrik, e fulɓe adunaaru ndun fof, hawtuɓe leñol gootol, ɗemngal gootal, rennduɓe PULAAGU / PULAAKU.

2 Responses to Dakaar : Tabital Pulaagu tintodii e koohoojo leydi ndin Maki Sal

  1. diop siradji dit :

    FEDDE KAWTAL PULAAGU AFRIK.

    Waɗii ñalngu mum njuɓɓungu to DAKARɓwuro laamorgo leydi senegaal en mbeltiima AFRIK fof weltiima Emin njaarna horeejo o hono Alh Alfa Aamadu kuuru kono minen ɓesngu Leydi Afrik amin cokli gollal e mbaadi njuɓɓundi ko faati e jaŋde e pinal e ƴellitaare ngenndi men Afrik en poti ƴellitaade ko ɓuri ɗo sabu sen ƴeewi Afrik e leyɗeele nogaas e nay gila fulɓe ngoodi haa hannde en ngodaani e nokkuuji men en ndonkii heɓde jeytaare men e nder ngenndi men mbaɗen witto mbele ko ardiiɓe men ɓe walla ko njaŋnguɓe men ɓe holto caɗeele men ngoni hannde, ngesa ramaama haa ɓori costinen so wona ɗuum ko bone dooki njaafoɗon ko mette am kaalmi?

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :