Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Marok: Ceerno Mo neenembo jaɓɓaama ka yeeɓirde defte Kaazabulanka

 

MISIIDE COMMiɗen tamƴinii wonde janngooɓe men tedduɓe ɓen  hawrii e winndannde amen ka lowre peeralwww.peeral.com/index.php/news/miijo/45-miijo1/1644-mawninen-winndooe-men-en-nannde-7-jolal-nuwambar fii ko yowitii e kummaloojo men on ceerno Mo neenembo e battane yaltingol miilolol (roma) maako ngol fii Haadi Bah e dow tiitoonde « Le terroriste noir » (ownoowo ɓaleejo).
Gila non ngol miilol yalti, feddeeji jaaydiyanke keewɗe yewtii fii maggol, waɗidi e walifiiɗo on kawre ngam ɓurtude fensitude sirru e sabu yaltingol makko ngol miilol.

Le terroriste noir de Tierno Monnembo

 

Ko yahata balɗe ɗiɗi C. Mo neenembo hina ara ka SIEL (SALON INTERNATIONAL DE L’EDITION ET DU LIVRE” waɗa jewte ado o fewrude ka saare mawnde Rabaa ɗon kadi o jaɓɓaa ka hoɗande duɗorde (CITE UNIVERSITAIRE INTERNATIONALE), o yuɓɓi jewtere siyansi yimɓe nootii lamnde waɗi o jaabii o fensiti fii miilol makko ngol. Ɓawti mun o sutorii ka saare Tanjaa fii huunde wootere nden.

DSC01500

Misiide Ɓamtaare humpitino wonde Ceerno Mo neenembo heɓii ngeenaari miilol makko ngol ko neeɓaali ko’o, ndin ngeenari non ko “Prix d’Ahmadou kourouma” hitaande 2013, janngee ɗoo bayyino fii mun:www.afroguinee.com/culture-tierno-monenembo-laureat-du-prix-ahmadou-kourouma-en-suisse-sixieme-dans-la-foulee/

Kuɗol: M. Tafsir SALAMBANDE

Yiiloowo Misiide Ɓamtaare

www.misiide.com

 

 

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :