Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

 

Ceerno Abdurrahmaan Bah, kaliifu on Labe faatike Gine (1916-2013)

Musiɓɓe tedduɓe,
Hannde kadi ɓiɓɓe fulɓe fow no e sunaare, teŋtinii fulɓe gine, ko ɗum woni maayde kummaluujo men tedduɗo lolluɗo, nanntuɗo innde ka dawla islaamu fuuta e leydi gine ndin fow. Ko ɓen woni Ceerno Abdurrahmaan Bah, gooto e geɗalɓe waliiyu Alla on Labe Ceerno Aliiyu Ɓuuɓa ndiyam, geɗal neene Mariyama Fadi Jalloh.

Alhajji Abdurrahmaani ɓe’e jibinaama ka saare mawnde Labe hitaande 1916, janguɓe ɗiggini AlQur’aana gila ko ɓe mari duuɓi sappo e go’o (11), hiɓe ɗiggini fannuuji janneteeɗi fuuta ɗin fow, ko ɓe karamoko e nahaw, bayan, fiqha, tawhiidi, firo, e ko nanndi.

Ko wano non kadi hiɓe laaɓi ɗemngal ka pulaar, ɗuuɗiraa gimɗi e ballafuyee, ko kamɓe woni ko ñoggi taariika (daartol) fuuta Jaloo on ka wi’eteende “Ƴeewirde Fuuta”. E hino nde bit.ly/1fqTQAF

Ligggeeji maɓɓe:
Gila hitaande 1957 ɓe tawaama e tumbondire winndereyaŋke ɗuuɗuɗe, hino jeyaa e majje:
1. Sinnceede Kawtital diina e lesdi Senegaal nden hitaande.
2. 1964: Ɓe tawano e bensondiral yuɓɓaangal keer (ejipt), ley kongol “Majmaoul Bouhousoul Islamiyy”.
3. 1977: Ɓe tawano ka eltugol imaamuuɓe ɓen Nuwaasoot (Moritani), ley kongol “Raabitatul Maalimul Islaamii”.

Ɓe laatino meeri wallondirɗo, ka saare Labe hakkunde (1956-1959), ɓe laatii kadi komaandan rondiisimanji heewuɗo nder fuuta Jaloo hakkunde (1956-1974). Ɓe kippii duɗe diina ɗen fuuta ko ɓooyi, ɓe wonii kadi feddeeɓe ka diisondiral islaamu fii naɓo hajju on, ɓe tawaama e oo akademii mawɗo fii diina wi’eteeɗo “Majmaoul Faghoul Islamiyy”. Miniisir kippuɗo fiyakkuje diina ɗinn Gine hakkunde 1984-1986.

Hakkee ko ɓe hittinoo fii diina kon, ɓe sincuno duɗal mawngal ka maɓɓe, ɓe suɓanii ngal juma kala fottirde heɗoo lamnde jamaa ko yowondiri e fiyakuuji diina maɓɓe, hara ɗum no winndaa e leeterji, ɓe uddita ɓe janga, ɓe jaaboo ɓe fensita; ngal ballal maɓɓe lolli nder fuuta Jaloo, ngal waɗaa kadi barki.

Ɓee mawɓe ko ka juulirde mawnde Labe anndaa, ko ɗon ɓe almii ko ɓoowi, ɓe julni ko neeɓi, gila 1973 haa 1983 ko kamɓe hikkii yeeso ka juulirde Labe ɗon, ɓe wonii kadi almaami ka juulirde mawnde faysal (konaakiri); haa no ɓe ƴettiri non tereeti ɓe ruttii Labe.

Musiɓɓe tedduɓe,
Ko ɓee mawɓe ɗoo men humpitii faatike hannde, en heɓii ko yurmi, en hattike mawɗo men, e ganndo men, yeesojo men e karamokoojo men…

Mo sifike fii maɓɓe, o heddoray ko o wowlaali, ɓee ko mawɓe lolluɓe, ɓe jinndii e winndere lislaamu nden ka ɗuuɗi, ɓe tiŋtidii e karamokooɓe ɗuuɗuɓe, ɓe ligganike diina kan ko neeɓi, ɓe wallifii defte diina e ballafuyeeji ka ɗemngal pulaar e aarabu.

Yo Alla hilno Alajji Ceerno Abdurrahmaani Bah mo Labe, yo Alla nafir en gannde maɓɓe, yo Alla ɗuɗɗinan en sugu maɓɓe.

Musiiɓe e yiɗɓe toraama yarlagol.

Kuɗol: Muhamma’Tafsiir SALAMBANDE
Mo Misiide Ɓamtaare

www.misiide.com www.misiide.net

Natal: WebFuuta

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :