Kawral am e yumma Salamatu Soh, ka jaaɓi-haaɗtirde Mohammed V, Rabat 2017-09-27

Yumma Salamatu Soh, anndiraaɓe Salamatou Sow, wiɗtotooɗo ka jaaɓi-haaɗtirde Ñamee (NIGER), ɗemɗiyaŋke humpitiiɗo fii Fulfulde e Pulaaku, nodditano tawtoreede e bensondiral mawngal waɗngal ka laamateeri Marok, e nder Saare mawnde nden Rabat Jokkito »

Gonal Fulfulde ndeer gannde kese

Fulfulde e gannde kese, ko tiitoonde winndannde nde wiɗtooɓe ɗiɗo (2) misranaaɓe hawtiti winndi, ɓen ngoni : Dr. Aadel Usmaan Imam Ayat, jannginoowo ɗemɗe afrik, to Duɗal Ɗemɗe e Eggo (faculté de Jokkito »

Ciimtol FPU & FPUNA nder Washington: 7, 8 & 9 lewru Morso (July), 2017

Taariika Fulɓe Progressive Union (FPU) ko mojobere daraniinde fiyaakuuji renndo e pinal. Ko e hitaande 1966 nde sincaa e nder Sarlon. Innde mayre aranere nden fewndo nde sincaa ko Fullah Youth Organization Jokkito »

Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

 

Callalal yoga e ɓamtuɓe fii eenternet (Tim Berners-Lee)

Kuuɗol: M. Tafsir SALAMBANDE

Tim Berners LeeBanndiraaɓe tedduɓe,
No gelor-ɗon non wonnde Misiide Ɓamtaare hino jogii ka yewtana fii gannde kese ɗen, wano hiiso walla tinndinooje mun e kesi fewndiiɗi ka jowlol eenternet, e ko nanndi. E ndee winndannde men aranere ka hello gannde kese ɗoo, miɗen weeɓitana on callalal yoga e yimɓe ɓamtuɓe fii eenternet haa fewndo ka fewndi ɗen ɗoo hannde.
En adoray non oo kummaluujo nanntuɗ innde,  wi’eteeao: Tim Berners-Lee.


Ngurndam makko:

Tim Berners-Lee, ko jibinannde Conway Berners-Lee e Mary Lee Woods, o janngii jannde Fiisiki ka duɗal Oxford hakkunde 1973 e 1976, e nder hen o tafuno hiisorgel (ordinater) hun ka duɗal ton ado o gaynude jannde mmakko nden Oxford.

Dunncal makko:

ko e hitaande 1989 woni ko oo gorko yeeɓiti eɓɓoore makko fii ɓurtugol hoynude waɗtito kumpite eenternet ɗen; ko ɗum woni sincugol makko koo ko anndiraa World Wide Web, nden laatii wangorde aranere nden jowlol web.

Hol ko woni World Wide Web ?
World Wide Web walla ko wi’etee kadi Web; ɗum ko njuɓɓudi anndiraandi Hypertexte ri mahiinde e eenternet, ndin hino newna ƴeewirgol hello eenternet ngon e ballal wanngorde nden (Internet Explorer, Fire fox, Google chrome, ekn), ko ɗum yi’o ton ka innɗe lowe ɗe juuroto ɗon hino mbaadiniraa wano nii : www.misiide.com
Oo web hino newna kadi yuɓɓindirgol hakkude binɗi ɗin ka wangorɗe, tawa sottugol e hakkunde wangorde naɓa e wangorde wonay ko yaawi.
En haaɗay ɗoo hannde, haa ka tonngoode ɗimmere fii goɗɗo goo kadi si Geno muuyirii no wawri.
Mi yeti
 

Misiide Ɓamtaare

www.misiide.com

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :