Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Callalal yoga e ɓamtuɓe fii eenternet (Tim Berners-Lee)

Kuuɗol: M. Tafsir SALAMBANDE

Tim Berners LeeBanndiraaɓe tedduɓe,
No gelor-ɗon non wonnde Misiide Ɓamtaare hino jogii ka yewtana fii gannde kese ɗen, wano hiiso walla tinndinooje mun e kesi fewndiiɗi ka jowlol eenternet, e ko nanndi. E ndee winndannde men aranere ka hello gannde kese ɗoo, miɗen weeɓitana on callalal yoga e yimɓe ɓamtuɓe fii eenternet haa fewndo ka fewndi ɗen ɗoo hannde.
En adoray non oo kummaluujo nanntuɗ innde,  wi’eteeao: Tim Berners-Lee.


Ngurndam makko:

Tim Berners-Lee, ko jibinannde Conway Berners-Lee e Mary Lee Woods, o janngii jannde Fiisiki ka duɗal Oxford hakkunde 1973 e 1976, e nder hen o tafuno hiisorgel (ordinater) hun ka duɗal ton ado o gaynude jannde mmakko nden Oxford.

Dunncal makko:

ko e hitaande 1989 woni ko oo gorko yeeɓiti eɓɓoore makko fii ɓurtugol hoynude waɗtito kumpite eenternet ɗen; ko ɗum woni sincugol makko koo ko anndiraa World Wide Web, nden laatii wangorde aranere nden jowlol web.

Hol ko woni World Wide Web ?
World Wide Web walla ko wi’etee kadi Web; ɗum ko njuɓɓudi anndiraandi Hypertexte ri mahiinde e eenternet, ndin hino newna ƴeewirgol hello eenternet ngon e ballal wanngorde nden (Internet Explorer, Fire fox, Google chrome, ekn), ko ɗum yi’o ton ka innɗe lowe ɗe juuroto ɗon hino mbaadiniraa wano nii : www.misiide.com
Oo web hino newna kadi yuɓɓindirgol hakkude binɗi ɗin ka wangorɗe, tawa sottugol e hakkunde wangorde naɓa e wangorde wonay ko yaawi.
En haaɗay ɗoo hannde, haa ka tonngoode ɗimmere fii goɗɗo goo kadi si Geno muuyirii no wawri.
Mi yeti
 

Misiide Ɓamtaare

www.misiide.com

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :