Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Binndol ɗemɗe Afrik: ko Oropnaaɓe mbii en, yo en ngoppu karfe Arab?

Kawral ganndal mawngal fiɓaama ñande 5 – 6 lewru nayaɓiiru (Ibriilu) 2015, nder Duɗal wiɗto e jaŋde Afrik-Jaaɓi haaɗitirde Keer leydi Misra. Les tiitoonde « Ɗemɗe Afrik nder baylitale guuraaɗe »

ɓuri nootitaade e kawral ngal wonande iwruɓe yaasi Misra ko Nijeriya e Suudaan, Nijeriyaanaaɓe (ng)arii e keewal haa teeŋti noon e hawsa en, pullo ko gooto tan ari heen oon woni: Prof. Garba kaaw, woɗɓe ɗiɗo neldi ɗereeji mum en; kono ɓe keɓaani arde, ɗereeji ɗii jaŋngaa nder hawratirde nde.

Dr. Abdu Bah kadi mbo Senegaal gardiiɗo catal Tabital pulaaku leyɗeeɗe Arab, jaŋnginoowo Fulfulde nder duɗe leydi Ejipte, waɗii heen ɗerawol keewngol bote

Jonndeeji kawral ngal ɗi tawaami ɗii fow, no mbayi heewude bote; ɓuri teskindemi heen ko jonnde sakkatiinde ndee, nde haalatnoo ko winndirde ɗemɗe Afrik ɗe e karfe Arab.

Ardinoo jonnde nde ko Helmii Saarawii, jeyaaɗo leydi Misra, bittoowo ko faati e ɗemɗe Afrik binndirtenooɗe e karfe Arab, suudaannaaɓe ɗiɗo njeewtii nder jonnde nde, kamɓe ɗiɗo fof (suudaannaaɓe ɓe), ɓe noddata ko yo ɗemɗe Afrik mbattu winndireede e karfe Arabe walla karfe Quraana – e wiide maɓɓe -, kono hollata majjere maɓɓe dow ko ɓe kaalata ko, ko wiide wonde ko leyɗe jiimnooɗe Afrik ɗe ko way hono: Farayse e Birtaan mbii yo Afriknaaɓe ngoppu karfe Arab, mbatta winndirde karfe laten ɗe, ɓe nganndaa ɗeen leyɗeele kaɗno Afriknaaɓe jaŋngude ɗemɗe mum enJonnde ɗemɗe Afrik!

Geɗal goɗngal kadi, suudaannaaɓe ɓe ngannduɗaa mbaasii pinal mum en haa gasi, ngontii Aarabeeɓe ñeŋngaaɓe, ko kañum en kaalanta yimɓe heddiiɓe hono poti reenirde ɗemɗe mum en e pine mum en, yanti heen kadi; leydi Suudaan hina heewi leƴƴi jogiiɗi ɗemɗe mum en, kono alaa heen jaŋngateengal walla binndateengal hay sinno ko e karfe Arab, ɗe kaaletaake e rajooji walla teleeji! Waɗde so Suudaan waɗii jaŋngirde hina addoyo yimɓe leyɗe goɗɗe yo (ng)ar njaŋnga ɗemɗe mum en e karfe Arab, wonaa yiɗde ɓamtaare mum en, alaa, ko yiɗde sarde luure e bonnude golle mum ɓe ngoni.

Miin miɗa sikki nih ko leyɗeele Aarabeeɓe e fedde leyɗe Aarabeeɓe (Ligue Arabe) nduñiɓe e wɗde ɗuum ɗoon, waɗde ala e sago Afriknaaɓe (n)daroo kaɓa e ɗee peeje, ndartinaɗe, sabu ɗe njahata ko bonnude e seerndude, wonaa moƴƴinde!

Laawi potɗi reweede e yi’annde am ngam ndartinde ɗee peeje

– Ko adii fof so dañaama; Afriknaaɓe hina poti ƴettude peeje ɓamdaaɗe, mbinnda ɗerewol tawa ko rewrude e dental leyɗeele Afrik (U.A), kuccitani ngol e fedde leyɗe Aarabeeɓe (L.A), wondude e pelle mum caltuɗe, ɓe kollitaɓe heen Afriknaaɓe hina nganndi nafoore mum en, ngonaa fuuyɓe/puyɓe hono ɓe cikkirta nih, sabu wiide kala ko afriknaaɓe mbaɗata ko ko mbaɗnaa, walla fewjande ɗum en ko poti waɗde; ɗuum ko yawaade Afrinaaɓe! wadde ala e sago haala ka yottinee tolno toowngo.

– Goomuuji toppatiiɗi ɗemɗe Afrik nde dental leyɗe (UA) anndiraaɓe ACALAN, hina poti yuɓɓinde kawre ganndal baaɗe nih, ɓe nodda jom en ɗii miijooji en ɓe, ɓe kollita ɗum en ko ɓe cuɓii e baŋnge winndirde ɗemɗe maɓɓe, kala jiɗɗo walludeɓe yo walluɓe e dow ɗuum, so wonaa noon ɓe teskotoo ɗum ko jiɗɗo bonnandeɓe, ma ɓe kaɓ e mum.

  • Kala leñol kadi jooɗodoo e ɓiɓɓe mum kaalda nanondira e binndiin ɗemngal mum en, kala (g)adduɗo walla jaɓi wallondirde e (g)adduɗo ko wonaa ko hawraa ko; ko jamfiiɗo, laawol hina rewnee e dow mum. ɗo noon ɓuri toɗɗaade ko enen fulɓe, sabu lurre ɗen fof ko e men ɗi ngoni.

  • Tawtoroyeede kawre baaɗe hono ɗee ɗo kawre, ngam anndude ko haala tee toon, waawa addude miijo mum fenna miijooji goɗɗi (g)arooji heen tawa ko bonnooji.

To sakket, enen fulɓe ko maa ndaroɗen tiiɗnoɗen no feewi, sabu hono ɗii miijooji ɓuri bonde fof ko e men, heɗen nganndi haa jooni won e men naayaniiɓe karfe Arab ɗee, won kadi addooɓe goɗɗe, hay sinno ɓe keewaani, kono hina gasa tawa heɓe njogii batte won e nokkuuji.

Wadde ko maa darnde men laaɓta enen jaŋnguɓe ɗemngal Arab ngal, to baŋnge anndinde yimɓe men ɗee karfe Arab hay sinno Quraana ko majje winndaa; ɗuum waɗataaɗe Quraana, paamnenɓe ceerungal hakkunde diina e Arab.

Miɗa sikki darnde Tabital Pulaaku Winndere hina foti laaɓtude, ardiiɓe ɓe hina poti faamneede, kuule laaɓtuɗe ƴettee, ngam reende leñol ngol e pinal maggol e ɗemngal maggol.

Kuɗol: Abdullaay Yerel Soh

Misra (Moritani)

One Response to Binndol ɗemɗe Afrik: ko Oropnaaɓe mbii en, yo en ngoppu karfe Arab?

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :