Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Ballafuyee: Ko mi gomɗini kon e Alqur’aanare nden 1/2

Kuuɗol: Jan Jallo

Dian Diallo

Ko nde deftere kuuginal
Hebbiniraande taariika

Fillayee, soobeeji hawniiɗe

Kono ɓannguɗi.
Deftere huuɓanaande fittaandu sokiindu

Hebbiniraande eltirɗe

e malli welɗi.
Deftere hertiinde

nde udditantaako

si wonaa ɓernde den 

e hoore goonga

e ɓalli ɗin, e wonkiiji ɗin

pittaali ooñiiɗi ɗin.
Deftere giggol

noddirnde e ngurndam e ngalu

wa si tawii a meeɗaa yi’ude ɗum

nde no ɗaɓɓite

nde ronkataa toode ɗaɓɓitugol ma

anndude ma hinde ardira e maa ñeeñal.

Deftere ɗuɗɗirannde ɓuttu e deeƴere

hinde yewte fii hare

fii cellal fii cumal giggol e malal

kañum e moƴƴere.

Deftere hebbinde sirru

hebbinde jiɓi-liɓi

wirnaniinde wela-noppi … 

nde hino ɗowe haa hewtoyaa …
Deftere wuurunde

hebbiniraande ngurndam

jortinaynde ngurdam e yaakaare

okkaynde cellal yi’al e ɓamdu

e ɓamtaare wonande ɓen

aadorii ɓe no nde faltiraa non

tippirayɓe nde wano nde noddiri non

udditirande no nde foddiri non

anndi tigiri

no kalfe mayre hawnii ɗe laɗortee.
Deftere nde halfere kala

piccal kala deƴƴere kala

ko finnde ko sariya ko adunaaru.
Deftere nde hello bee

maande bee yewtere bee

konngol bee jaaboto lamnde men ɗuuɗuɗe
Deftere huuwondiral

ñawndorde fannunkoore

wiɗtorde dawriyankoore

faggorde hasborde …

taskornde taariixayankoore

Deftere …  falsafayaankoore

ka rawnagol.

 

Firi mo waɗti e pulaar, ko : M. Tafsir SALAMBANDE

www.misiide.com

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :