Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Alluwal Juma: Simoore Annaba’ (Fii kabaruuji)

En fuɗɗirii innde Alla,Jom Moƴƴere huuɓunde, Jom Moƴƴere heeriinde.
1. E ko fii honɗum ɓe lamndondirta?
2. Ko fii kabaaru mawɗo on
3. On mo ɓe luutondirta fii mun
4. Pellet ! Aru ma ɓe annda
5. Hooti pellet aru ma ɓe annda
6. E men waɗaali leydi ndin wertaandi ?

7. E pelle ɗen feŋiiɗe (Tabituɗe)?
8. Men tagiri on nooneeji resindirayɗi
9. Men waɗi ɗoyngol mon ngol fowtorngol.
10. Men waɗi jemma on sutura
11. Men waɗi ñalorma on nguurorɗo.
12. Men mahi dow mon (asamaanuuji) jeeɗiɗi tiiɗuɗi
13. Men waɗi lammpu (Nannge) jalbuɗo
14. Men jippiniri ka duule ndiyam juuroo jam
15. Fii no men fuɗinira ɗam gabbe e puɗi
16. E gese sukkuɗe
17. Anndu ñalaande serndungal ngal (Darngal) laatike waqinntinaangal
18. Ñannde wuttoytee ka alaandu, hiɗon ardira dennte dennte
19. Kammu ngun udditee ngu laatora dammbuɗe.
20. Pelle ɗen ɓoree ɗe laatora collaari ɗaatundi
21. Jahannama on laatike sakkorɗo
22. Wonannde bewnooɓe ɓen; ko nge ruttorde maɓɓe
23. Ko ɓe ñiiɓayɓe e magge ko lannataa
24. Ɓe meeɗataa ton ɓuuɓol wonaa kadi njaram
25. Si wonaa fatay-ɗam e mbordi
26. ko njoɓdi hawrondirndi
27. Ɓe laatinoke ɓe tamƴinaaki hasboore
28. Ɓe fenniri aayeeje amen ɗen hattirde e fennugol
29. Kala huunde men moftii nde e deftere
30. Meeɗee, men ɓeydanntaa on si wonaa lette
31. Hino woodani hulɓe Alla ɓen malal
32. E gese e inabuuji
33. E curbaaɓe goreeɓe
34. E korlokoy hebbiniraakoy yaretee ɗam
35. Ɓe nanataa ka Aljanna ton konnguɗi meeree, wonaa kadi fenaandee
36. ko njoɓdi immorndi e jeyɗo ma on dokkal yonoowal
37. Jeyɗo asamaanuuji ɗin e leydi ndin, e ko woni hakkunde majji, jom yurmeende, ɓe maraa e makko haala
38. Ñannde ruuhu on (Jibriilu) e malaykaaji ɗin immoytoo ko ɓe saffaaji, ɓe wowlataa si wanaa on mo jom yurmeende on duŋinanii, o wowla sawaaba
39. Ko nden woni ñalaande goonga nden, on mo no yiɗi yo o jogitor faade ka joomi mun ruttorde
40. Men jertinirii on lette ɓadiiɗe, ñannde neɗɗaŋke on ndaaroyta ko juuɗe makko ɗen ardini, keefeero on wi’a jalla am si mi laatino mbulmbuldi.

Timmii.

Firo: Muhamma’Tafsiir SALAMBANDE

Mo Misiide Bamtaare

www.misiide.net

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :