Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Simoore Hashri (fii mooɓitugol)

Kuuɗol: Muhammadu Tafsir Salambande

 

Allaahu toowuɗo on daali :

(Ɓen arunooɓe (ɓaawo ferunooɓe ɓen), hiɓe wi’a jooma amen yawtan men wonndude e musiɓɓe amen ardiiɓe men e gomɗinal, hita a waɗu ka ɓerɗe amen konnaagu wonannde ɓen gomɗimɓe, jooma amen a laatike ko a yaafotooɗo yurmeteeɗo).

« Hashri (fii mooɓitugol) : 10 ».

Eggaama e Abaa hurayra yo Alla wele mo, wonnde nulaaɗo Alla on mo jams e kisiyee woni e mun on maaki:

“Si neɗɗannke on maayii, golle makko ɗen taƴay si wonaa ɗe tati: ko sadaka iloowo (jokkondirɗo moƴƴere mun), walla ganndal nafitorteengal e mun, walla ɓiɗɗo moƴƴo, on mo no du’anoo mo”.

Fillike ɗum Muslim.

Firo konnguɗi:

Sadaka iloowo: ko ɗum woni sadaka jokkondirayɗo ɓaawo mayde neɗɗannke on, wano dido juulirde e ko nanndi, baraaji mun ɗin jokkondiranay jom mun haa ɓaawo mayde makko.

Hino jeyaa e ko nafitorten e oo Hadiise:

  1. Si tawii ɓaawo mayde nden golle fow taƴay, haray hino haani ka ontigi hebilirgol ka tawoyta Alla e accugol batte ado mayde makko nden fii yo ɗin baraaji tawoy mo ka qabru.
  2. Hino tawaa e ɓure Alla ɗen e dow jiyaaɗo makko on, nde o waɗani mo gollal ngal o nafitorta baraaji mun hay ɓaawo mayde makko nden.
  3. Ko ɓuri moƴƴude e ko mayɗo wallirtee, ko du’aa, wano du’anagol mo yurmeende, e yaafuyee immorde ka Alla
  4. Hino joopaa e hadiise on nafa resugol ɗuɗɗinan jurriyaaji moƴƴuɗi ko hino du’anoo ɗum.

Timmii.

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :