Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Monthly Archives: septembre 2013

Deŋtal sukaaɓe Fulɓe janngooɓe he duɗal haaɗtirde jaŋde Seek Anta Joop Dakar

Banndiraaɓe tedduɓe, ñannde 5/9/2013 sukaaɓe Fulɓe janngooɓe he duɗal haaɗtirde jaŋde Seek Anta Joop Dakar, njuɓɓinii yeewtere mawnde, wonnoo tiitoonde mayre ko : fotde ɗemngal men Pulaar/ Fulfulde he kabrirɗe Senegaal e darned ɗanniyankooɓe he majje. Halfinanoo ndee yeewtere ko jaayndiyaŋke men mbi’eteeɗo : Hemmee Aamadu Lih.

Manoore Ceerno Abdurrahmaan Labe: Yimre I: Fii Buruure

 1. Miɗo yuɓɓa ɗooo mi sifoo tagoodi no leydi men
tagiraa. Ko neema mo Alla okki mo lannataa.

2. Si a eɓɓidii ndi e leyɗe goo a yi’ay kisan
ɓurdal njanal ŋalɗaa tawaa Gine bontataa.

3. Hino woodi leyɗe ɗe funnataa ko remaa e mun.
Di’e saaƴataa ko nguleendi tun hara ɓuuɓataa.

Ceerno Abdurrahmaan Bah, kaliifu on Labe faatike Gine (1916-2013)

Musiɓɓe tedduɓe,
Hannde kadi ɓiɓɓe fulɓe fow no e sunaare, teŋtinii fulɓe gine, ko ɗum woni maayde kummaluujo men tedduɗo lolluɗo, nanntuɗo innde ka dawla islaamu fuuta e leydi gine ndin fow. Ko ɓen woni Ceerno Abdurrahmaan Bah, gooto e geɗalɓe waliiyu Alla on Labe Ceerno Aliiyu Ɓuuɓa ndiyam, geɗal neene Mariyama Fadi Jalloh.

Kaɓɓe Tawhid (3)

Al’ iraadatu
Muuyugol ngol

Innal’Allaaha
Kanko Allaahu.

Yaf’alu
Himo huuwa.

Maa yuriidu
Huunde ko O muuyi (yiɗude).

%d blogueurs aiment cette page :