Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Monthly Archives: juillet 2013

Koorka: Hol no ɗaɓɓitirten jemma Layla?

Musiɓɓe tedduɓe,

Hiɗon gelii ko fillaa e Nulaaɗo men on Muhammadu (Yo O his), wonde si sappo sakkitore ɗen ka suumayee naatii no, ɓe haɓɓayno duhol ngol, ɓe ɓeyda tiɗnaare e softeende, ɓe finndina ɓeynguure maɓɓe nden fii ɗaɓɓitugol oo jemma gooto wi’eteeɗo « Laylatul Qardi« , jemma ɓurɗo mawnude e  jemmaaji ɗin fow ka Alla…

Faatunde: Pulaagu haɗtike ngenndiyaŋkeejo tedduɗo to lesdi Gine

Innde Maɓɓe ko Ceerno Abdurrahmaani Bah, feddeeɓe Kawtital AGUIPELLN daraniiɓe ɓamtal pulaagu to lesdi Gine. Ko e jurol fedde AGUIPELLN ndee men humpitii faatunnde oo Ceerno tedduɗo. Ceerno Abdurrahmaani Bah lollirɓe Alajji Sammba Bah, ko Misra woni ko janngi fii diina e gannde heewuɗe wano gannde hiiso,(Informatik), e ɗemnɗe njanane, e ko nanndi. Hiɓe tawaa e sincuɓe ɗee Alkule arane ɗe kawtal jaŋngooɓe Fulfulde

Koorka : Fii ufnagol (La retraite rituelle)

En fuɗɗorii innde Allah, jom moƴƴere huuɓunde, jom moƴƴere heeriinde.
Yo Alla juulu e Nulaaɗo makko On Muhammadu, e Aali en makko, e sahaaba en ɓe denndaangal.
Musiɓɓe Julɓe tedduɓe,
Si balɗe sappo sakkitore ɗen fewndike ka suumayee (koorka), julɓe go’o hino ñentina sunna ɓurnaaɗo Muhammadu (Yo O his),

Eeraango deentinal, faade e ɓiɓɓe fulɓe Jaŋngooɓe e leyɗe Aarab

Abdullaay Yerel Soh

Leyɗeele Aarabeeɓe, e yoga leyɗeele juulɓe, gonɗe e nder Afrik e yaasi Afrik fof; hina ngoni e daawal kulɓiniingal no feewi, ngaal woni daawal waylaare e hareeji. Neɗɗo noon no annduɓe gannde renndo mbiyata nih; ko ɓii taariindi mum, ɗuum firti ko kala to nguurɗaa a battinat heen, woni a ƴettata e neesu mum. Alaa ko haali noon tawii ko a jaŋngoowo ɗoon! 

%d blogueurs aiment cette page :