Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Monthly Archives: juin 2013

Miijo: Ko pullo hannde haani waɗde

Abdullaay Yerel Soh

Hol ko pullo hannde haani waɗde, walla ko haani daranaade ?
E miijo am, pullo hannde hina haani daranaade geɗe keewɗe, hina e majje garooje ɗee:
– jaŋngude jaŋdeeji ɗii fof, kala no neworii, haa teeŋti noon e gannde kese guuraaɗe hannde ɗee, etoo waɗtude kala ko jaŋngi e ɗemngal men pulaar/fulfulde; mbele ɓe keɓaani jaŋngude e ɗemɗe goɗɗe ɗee maa mbaawu naftorade heen. Sabu won e men ko Arab njaŋngi, woɗɓe ko Farayse, woɗɓe ko Engele, woɗɓe ko ɗemɗe goɗɗe njaŋngi, woɗɓe hay huunde njaŋngaani, ɗum noon waawata nafde leñol ngol tan ko jaŋngude ɗemngal ngal, e waɗtude kala ko jaŋnga ko e ɗemɗe goɗɗe e pulaar/fulfulde.

Pinal: Dewle ɗen ka men e sabbordu suumayee

Musiɓɓe tedduɓe,
Miɗo anndita ɗoo nduu lewru mawndu, hittundu fuuta. Lewru hittundu e jamaa on fow ka men, teŋtinii non jiwɓe ɓen, sabu ko e mayru woni ko ɗuuɗuɓe e maɓɓe resetee, jombee ɗowtitee…

Hollital: Rajoo pulaar heɓike e innde « Janngu Diine maa »

Caggal yettude joomi men e juulde e Cubaaɗo ɓurdo winndere, koriiji kala do mbaawi wonnde e nduunde baaba ADAMA ene calminee, ene tintinee pokkitgol habrirde (RAJO) diine wiyeteengo «Janngu diine maa», ñiibirde Magog woni ko to leydi Amrik (USA), ngo saaktata noon ko e «genèse njabala winndere»
ko banndiraaɓe hatanteeɓe hiranooɓe diine Alla o dillooɓe to boowal leydi ndarningo, yoo Alla wallu feewna.

Diina: Ko joli e ɓure sabbordu suumayee ndun (le mois de Cha’ban)

Sabbordu Suumayee

En fuɗɗorii innde Alla, jom moƴƴere huuɓunde, jom yurmeende heeriinde
Musiɓɓe tedduɓe,
E nder balɗe seeɗaaje, haray en naatii e lewru sabbordu suumayee ndun (le mois de Cha’ban), wonannde mo Alla tawni-Yo O tawnu en he jam- Tippude e gannde koode ɗen, sabbordu suumayee ndun e ndee hitaande men 1434 fergu, hawray ñannde 9 walla 10 Yuunuhu (Juin) 2013 so Alla muuyii.

%d blogueurs aiment cette page :