Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

08 Maarasi (MBooy) – Siftoren Wangari Maathai (2011-2015)

Jaŋngooɓe Misiide tedduɓe, hikka kadi 08 Maarasi tawii en, hiɗon anndi non ndee ñalaande suɓaama ngam mawninde Rewɓe winndere nden fof. Gooto kala hino mawninira ɗum e noone mun. Menen non ka Misiide Network, men eɓɓii suɓagol gooto e kummaluuɓe men rewɓe Afrik, ngam mawninde mo. On hawri sonna Wangari Maathai, jibinannde Keña/Kenya. Hikka timmii duuɓi nay gila oo sonnaajo faatii! Ka men Afrik, si gooto e kummaluuɓe duungal ngal feƴƴinii/faatike/maayii, ɗum ko perdi mawndi! Teŋtinii non si hawri on ko daraninooɗo duungal men ngal.

Ko hombo woni Wangari? Innde makko ko Wangari Maathai, o jibinaama Keña hitaande 1940, ko kanko woni arano e heɓugol doktoraa hakkunde rewɓe Afrik funnaangeeri ndin e hitaande 1971, o jannguno Keña ton haa o toowi e alluwal o sakkitori Amerik nokku ka o heɓoyi ton ngol meetelol makko mawngol , o tawano e mojobere Kawtital Rewɓe Keña o reerɗinɓe ɓen e tutugol leɗɗe fii hiwugol hunndaari ndin, ko kanko kadi jammanoo e suwahiliire Mama muti (e fulfulde Neene leɗɗe) hakkee ko o softunoo e tuto leɗɗe!

Wangari_Maathai Fewndo rokkeede mo gootel e ngeenaariiji makko. Natal: Wikipedia.org

Wangari Maathai Fewndo rokkeede mo gootel e ngeenaariiji makko. Natal: Wikipedia

 

O faatike e alati ñannde 25 sutambar/siilto 2011 battane nawnaare nde o pooɗondiri e mum ko juuti no wi’ee kanser, o faatori duuɓi no yaara 71, ko nii woni ko holliri nden dillere nde o softunoo e mum no innee “Greenbelt movement“. E hitaande 2004 o heɓuno ngol meetelol wi’eteengol  ngeenaari Nobel (Prix Nobel) sabu daranagol makko tuto leɗɗe e nder Afrik, e kippangol rewɓe ɓen heɓugol ka ɓe dunca e sincangol ɓe ka ɓe golla ɓe wallitoo hoore maɓɓe, o woni arano e rewɓe Afrik heɓugol ngol meetelol e ngal teddungal mawngal.

Kawtital makko ngal gila sincaa e 1977 haa hannde waawuno tutude leɗɗe ko yahata ujunere 40 e nder duungal ngal fow. O resano ka dawriyankeejo gooto kono ɓe wondaali ko ɓooyi sabu ko moodi makko wullitorta mo wonde ko o sonnaajo softuɗo, ƴoƴuɗo, jannguɗo, mettuɗo kippude!

O wowluno ko laaɓi poy e battane ndee nawnaare winndereyankoore sidaa e hollugol makko wonde ɗum ko “kullun tafiraakun fii momtugol Afriknaaɓe“ e ko nanndi e ɗum!

Maayde oo suninii yimɓe Afrik haa meemoyi winndere nden fof teeŋtinii Obama : bimmbi weetay faatunnde oo debbo Obama holluno sunaare makko e ndee maayde tawde non hari softeende makko nden woniino ko ko battinno e makko, o holliri ɗum sunaare tiiɗunde!Ko neeɓu-ɗen yewtude fii oo suddiiɗo e moƴƴereeji ɗi o waɗani en, ko seeɗa e majji woni ko holleten, maayreede sugu ɓee ko waasere mawnde wonande duungal men ngal, teeŋtinii si tawii kadi ko debbo!

Mi wi’ay min wonde Afrik hannde wonaa jannguɓe saɗiri, ko suusuɓe, softuɓe wano ɓee, sabu wonaa ɗuuɗugol ngol woni goɗɗum, ko waɗugol ngol goɗɗum hara ko ko battinta e jamaa on wooda ko ɓe nafitori!Si mi innii maayde oo suninaali lam, haray mi wowlii fenaande, yo Alla ɗuɗɗinan en softirɓe wa ɓee nafitoren gannde maɓɓe e pine maɓɓe!

Mi yettii on.

Kɗl: Tafsiir Balde, Marok.

www.peeral.com

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :