Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Ɗemɗe men ɗen naatii ka batirdu (parlement) senegaal

Banndiraaɓe tedduɓe, miɗen senndoda e mon ngal kumpital iwrungal lesdi senegaal. Ko teddungal he mon, suudu batirdu (parlement) ndun senegaal naadii ɗemɗe men ɗen ka poroguraamu maɓɓe.
Ndee fewjoore ko ɓaawo kawral dillere farankofonii (le sommet de l’Organisation internationale de la Francophonie) Dakaar woni ko eɓɓanaa.

sengo e batirdu (parlement) senegaal on. Natal (photo): aps.sn

sengo e batirdu (parlement) senegaal on. Natal (photo): aps.sn

Naatugol ɗemɗe men ɗen ka batirdu senegaal waɗtidaama e firo hakkunde haalaaji ɗin ; ɗum waɗi Dakaaru e talaata on hanki 2 Deesaambur 2014.
Tippude e humptiiɓe ɓen, « ko ɓuri heewude e diptee (député) en ka batirdu senegaal ɗigginaa faransiire nden », ko ɗum waɗi so tawii ɓe yaananaa (newnanaa) yewtugol e ɗemɗe lesdi ndin ngam faamondial newoo ka batirdu.
Ɗemɗe suɓaaɗe ɗen naadaa e batirdu senegaal ndun, ko ɗe jeeɗiɗi : Ɗen woni Wolof, e Julaa, e Maninka, e Pulaar, e Seereer, wondude e Soninke.

 

Moodi Mustaphaa Nays, hooreejo batirdu senegaal ndun, maandinno holli « ɗum hollaa wonde faransiire nden wowletaake”, o dallinori heen yewtugol makko e faransee on nden ñannde.
Kañum Moodi Mustafaa holli fahin « ɗemɗe lesdi ndin ko duttorgal (base) finaa-tawaa men on ado ɗemngal faransee ngal, e nder heen, faransiire nden ɓiɗtotaako yeeso ɗemɗe men ɗen, ɗum kadi haanaa ɓiɗtude ɗemɗe men ɗen
En anndintinay tun wonde ndee eɓɓoore firo ka suudu batirdu senegaal, fawike-ɓe 450 000 Oroo, hawri 300 miliyon CFA, e nafaqqa « Union européenne ».

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :