Nafitorgol karallaaji kesi fii jannugol Fulfulde

 Gila internet layi, humindiri jamaaji ɗin, wontuno laawol lumbinirngol miijooji e eɓɓooje, maandinirngol jannde e gannde. Ko e ngol laawol kadi yimɓe ɓen waɗti daɗndirde ngaddamaakuuji maɓɓe e finaa-tawaaji maɓɓe, seɓitoriiɗi mulugol. Jokkito »

Miijo: Yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde!

Fulɓe wi’i: « Mo haylaaki o haylay hoore ». Ndee tiitoonde yahugol njananiri fii ɗaɓɓere e nguu jamaanu hannde no hitti fota fota, teeŋtinii wonande sukaaɓe wontirɓe hiirnaange Afrika (west Africa), sabu yaltugol fii Jokkito »

Fulɓe e Luumol nder Najeeriya

Joomirawo waddii jamanu ko halli to Fulɓe Najeeriya: Na’i amen keeñi. Iyaalu ɗuuɗi. Ko ɗuuɗi nder sukaaɓe amen accii durngol ngam na’i keppaama – ɓe ngalaa ilmu, ɓe ngalaa sanaa’a, faa woɓɓe Jokkito »

Tawtee e foolotiro tafugol « Meme » ngol ka Ɗemɗe Neeniije

Musiɗɓe tedduɓe, juurotooɓe Misiide, Men hewtidii hannde kadi e kumpital mawngal, kumpital ɓamtaare Fulfulde, e jurol gannde kese. Wano woowiri non, tuma kala, men humpitay on ka ɗemngal men ngal naatiri e Jokkito »

UNESCO humpitii tiitoonde ñalaande winndere ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru 2017!

Fii mawningol ñalaande Hakkunde-leyɗeere wonande Ɗemɗe Muynaaɗe Ɗen ñalnde 21 Fabraa’iru 2017, UNESCO, fedde kippunde nden fii ɗuuɗal pine e ɗemɗe.. ka aduna, okkuɓe kadi ñalaande 21 Fabraa’iru nden e hitaande kala, Jokkito »

 

Ɓure sappo arane ɗen doŋkin (Dhul Hijja)

 

En fuɗɗorii Innde Alla, Jom Moƴƴere Huuɓunde, Jom Moƴƴere Heeriinde.
Yo Alla Juulu e koohoojo meeɗen on Muhammadu (jom kisiyee), e ɓeynguure makko, e Wondiiɓe makko, O hisnaa mo hisnude.

Musiɓɓe tedduɓe, hikka kadi doŋkin on naatii tawii en, doŋkin ndun lewru mawndu, lewru hajju, lewru dewe diina ka suudu Alla hormaŋteendu, lewru haforaneede bakkatuuji, lewru darorndu arafah. Doŋkin ko lewru ndu julɓe ɓen ɓaɗtorta Alla noone e dewe ; immorde e hajju e umra e Julde e koorka e sadaka e asakal (layya / lahiyya), e jaŋtoore Alla, e insinanagol Mo…
 

Sappo arane ɗen e nduu lewru doŋkin, ko ñalaaɗe anndaaɗe, Jooma daali : ( Hiɓe jaŋtoo innde Alla nden e ñalaaɗe anndaaɗe) : « Hajji : Aaya 27 ».
Tabitii ko fillaa e Ibnu Abbaas wonde sappooje jaŋtaaɗe ɗen ka simoore ɗoo ko «sappo arane ɗen doŋkin ».
Mbarjaari hino sowanee julɗo on e nder majje fotde himo huuwa dewe, o waɗa ko yamiraa, o huuwa ko moƴƴi. Julɗo on hino rerɗinaa tiɗnoragol dewe diina ɗen e ɗee ñalaaɗe embere kala ko o taaqanaa (haɗtanaa) e golle; hawnaaki ka Jooman tawna mo e yaafaaɓe ɓen, O yeɗa mo moƴƴere makko nden.
 

Arii ko fillaa e Bukhaariyu eggaa e Ibnu Abbas wonde Nulaaɗo on (Yo O his) hollii ɓural ɗee ñalaaɗe sappo ka doŋkin ɗoo e dow ñalaaɗe heddiiɗe ɗen fow.
Eggaama e Ibn Omar fillaa e Nulaaɗo on (Yo O his) : «Ñalaaɗe woo Alaa mawnuɗe ka Alla ɗe yiɗaa ka Makko golleede e majje haa hewtitoo ɗee sappooje ; hebbinoree e majje haylilugol, e kabbirugol, e hamdinagol ». Imaam Ahmad.
 

En yamindirii tiɗnagol e ɗee balɗe sappo nduu lewru doŋkin. Yo Geno sembin doole ngam immano-ɗen dewe diina ɗen.
On salmninaama.
 

Kuɗol: Muhamma’Tafsiir SALAMBANDE
Mo Misiide Ɓamtaare
www.misiide.com
www.misiide.net

 

Rokku miijo (coment)

%d blogueurs aiment cette page :